Sijapäätemäinen elementti voi olla postpositiosyntyinen. Tällainen on puhekielinen kaa ’kanssa’ (» § 140 huom.):
| M: | ai työ meette jouluks risteilylle, kenen kaa, |
| A: | joo hh [huokaisten:] mein äiskän kaa, (p) |
Esimerkiksi ilmaus munkaa muodostaa yhden pääpainollisen prosodisen kokonaisuuden, toisin kuin minun kanssani. Silti kaa ei ole sijapääte, vaan sillä on pikemmin liitteen ominaisuuksia. Ensiksikin kokonaisuuden morfologinen muodostustapa on toinen kuin taivutusmuodon: pääteaines liittyy sanan genetiivimuotoon eikä vartaloon; rakenne vastaa siis postpositiolauseketta (a). Toiseksi kaa-lopun epäsijamaisuus näkyy siinä, että se liittyy rinnastuksessa vain jälkimmäiseen rinnastettavaan (b) ja ettei se esiinny adjektiivimääritteessä (c).
| Matin+kaa | *Mati+kaa | vrt. | Mati+lla |
| isän ja äitinkaa | ?isänkaa ja äitinkaa | vrt. | isällä ja äitillä |
| kivan pojankaa | *kivankaa pojankaa | vrt. | kivalla pojalla |
Paikoin esiintyy myös kaa-aineksen etuvokaalinen variantti ‑kää. Se siis osallistuu ainakin jossain määrin vokaalisointuun, esim. isänkää, mikä ei ole adpositiomainen piirre.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Kieliopilliset sijat ja adverbiaalien sijat
§ 1222 Kieliopilliset sijat ja ilmauksen rakenne
§ 1223 Adverbiaalien sijat eli semanttiset sijat
§ 1224 Semanttissijaiset lausekkeet vs. adverbit ja adpositiot
§ 1238 Mitä sisä- ja ulkopaikallissijoilla tarkoitetaan?
§ 1239 Sisäpaikallissijat: rajattu tila, kiinteä yhteys
§ 1240 Ulkopaikallissijat: pinta, rajaamaton paikka, äärellä olo
Paikannimet: Kittilästä Kreetalle
Kokonaisuuden osa: kiskoa lasta kädestä, iskeä miestä nenään
Osan ominaisuus: kaunis kasvoiltaan, ahdas hartioista
Paikallissijat ajanilmauksissa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Määräisyys, tunnistettavuus ja tunnettuus
Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla
Epämääräisyyttä osoittavat tarkenteet
§ 1410 Spesifiset eräs ja yksi, yleisesti indefiniittinen joku
Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja
Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora
Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset
Refleksiivisyys ja muu anafora
§ 1448 Ensisijainen korrelaatti subjekti tai subjektimainen jäsen
Refleksiivisyys infiniittisissä rakenteissa
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä