SISÄLLYS > RAKENNE > Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina > Lohkeama eteenpäin > Yleistä > § 1065 Lohkeaman osien sijainti
lausumassa
§ 1065 Lohkeaman osien sijainti
lausumassa
Pronomini ennakoi konstruktiossa myöhemmin tulevaa leksikaalista
substantiivilauseketta. Tyyppitapauksissa pronomini on lausuman
alussa, heti mahdollisen partikkelin jäljessä (a). Jopa molemmat lohkeaman osat voivat olla verbin
edellä (b). Pronomini voi olla myös aktiivilauseessa objektina,
jolloin se seuraa verbiä (c).
(a)
Ahaa. Et se ei
oo vaan pelkästään sillon ku sä teet sillä jotain ni se
kipu. (P) | Kuule. Mul oli
semmost asiaa että eilen
tuli tieto Jyväskylästä että ne on
tullu ne kirjat. (p)
| Ne pittää tehä erikseen vaan eri
tositteille nuo viime vuuen kulut ja tään vuuen kulut. (P)
| Kuinka monta viikkoo sitä oli sitä
työharjottelua. (p)
•
| Hoitaja: | Se näkyy
ihan selvästi se maanantaipäivän (.) erilaisuus niinkö. |
| Äiti: | Niin kyllä. (P)
|
•
| Ritva: | Nii sehän oli onnistunut viime vuonna se
Sri Lankan keikka. |
| Sirkka: | Se oli aivan ihana. (p) |
(b)
| K: | Joo
(.) tulee paljon pyykkiä, |
| A: | No joo se on
selvä, |
| K: | No kyllähän ne tietysti hikiset
vaatteet joutuu muutenkin aina pesemään että, |
| A: | Joo ei niitä voi
käyttää, (p) |
(c)
– – sitte
neljä viikkoo tästä eteenpäin nin, sitte otatte sen pois
vaan sen kipsin. (P)
Lohkeaman leksikaalinen osa voi sijaita muuallakin kuin
lausuman lopussa; usein se on kuitenkin heti predikaattiverbin jäljessä
(d). Näissä tapauksissa pronominin ja NP:n välissä on yleensä jokin
muu verbi kuin olla. Vain lausumanloppuinen
lohkeaman osa edustaa puheenaihetta.
•
(d) Täähän alkaa tää
homma täs niinku rakentua pikku hiljalleen, (p)
| Nää vissii jää nää kuvat tänne (P)
| Toi on lähettäny toi Merituulin
äiti silmät meiän näille nalleille? (p)
•
| H: | Hietaniemi, |
| O: | Oinonen Oili päivää. |
| H: | Päivää, |
| O: | Tota ni (.) ku toi pitää toi
Tero Lehtinen sitä tieteen metodologiaa. |
| H: | Joo. |
| O: | Huomenna alottaa
ni mitä toi tarkottaa toi paikka. Hyy kuus
kautta yks. (p) |
Huom. Eteenpäin lohkeavaa
lauseketta on vanhastaan kutsuttu oikealle lohkeavaksi (englanniksi right
dislocation; vrt. Hakulinen – Karlsson 1979: 307.
Koska konstruktiota käytetään enimmäkseen puheessa, se muotoutuu
sidoksissa aikaan, eikä ajassa ole oikeaa tai vasenta puolta; tästä
nimitys ”eteenpäin lohkeava”. Rakennetta on kutsuttu myös viivästyneeksi
teemaksi (engl. delayed theme; Halliday 1967).
Svenska akademiens grammatik -teoksessa (Teleman ym. 1999b: luku
36, § 2–9) käytetään nimitystä final
dislokation. Puhuminen lohkeamasta on ymmärrettävä
kuvalliseksi; se ei sisällä oletusta, että jokin lauseke olisi tosiaan
lohjennut kahtia jossain kielen historian vaiheessa tai että se
lohkeaisi puhuttaessa kahteen osaan.
Edellinen pykälä