SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Vokaalit sanan rakenteessa > Vokaaliyhtymät eli tavunrajaiset vokaalijonot > § 25 Yleistä vokaaliyhtymistä
§ 25 Yleistä vokaaliyhtymistä
Eri tavuihin kuuluvien peräkkäisten vokaalien
tai diftongien jonoja kutsutaan vokaaliyhtymiksi. Vokaaliyhtymiä
tavataan ensimmäisen ja toisen tavun rajalla mm. sanoissa, joissa
on k:n astevaihteluparina kato, esim. näkö : nä.ön, liika : lii.oista.
Jäljempänä sanassa vokaaliyhtymiä esiintyy tavallisimmin eräissä
nominityypeissä (puolu.e, valti.aat, mini.öitä, korke.a, häiri.öön)
sekä nominien ja verbien tietyissä taivutusmuodoissa, varsinkin
partitiivi- ja A- ja E-infinitiivimuodoissa (hattu.a, sano.a, otta.en).
Lisäksi vokaaliyhtymiä on vierassanoissa, esim. di.a, ste.ariini, radi.oon, muse.oita,
sekä verbissä hi.o.a.
Asetelmassa 6 on esitetty mahdolliset kahden lyhyen
vokaalin yhtymät ensimmäisellä tavunrajalla ja jäljempänä sanassa.
Vokaalisoinnun puolesta mahdollisia, mutta ensimmäisellä tavunrajalla
esiintymättömiä yhtymiä ovat e.ä, e.ö, i.ö, ö.e ja ö.ä,
harvinaisia taas a.o, e.o, ä.ö, u.a ja y.ä.
Joissain tapauksissa vokaaliyhtymän sijaan esiintyy pikemmin diftongi,
esim. ha(.)un, tä(.)yt (» § 22).
Asetelma 6: Kahden lyhyen vokaalin yhtymät
|
|
e |
ä |
ö |
o |
a |
i |
y |
u |
i |
1. |
pi(.)en |
|
|
hi.o |
di.a |
[pitkä
vokaali] |
|
[diftongi] |
|
2. |
teri.en |
teri.ä |
eli.ö |
alki.o |
asi.a |
äiti.ys |
valmi.us |
e |
1. |
[pitkä
vokaali] |
|
|
te.os |
se.assa |
re(.)issä |
[diftongi] |
[diftongi] |
|
2. |
tärke.ä |
|
(muse.o) |
kulke.a |
(ate.isti) |
siiste.ys |
suope.us |
ä |
1. |
sä.e |
[pitkä
vokaali] |
nä.ön |
|
|
vä(.)issä |
tä(.)yn |
|
|
2. |
väittä.en |
|
|
|
|
rysä.yttää |
|
y |
1. |
ky.etä |
py.ältää |
[diftongi] |
(kry.o-) |
(hy.asintti) |
ry(.)in |
[pitkä
vokaali] |
|
|
2. |
tiehy.en |
kysy.ä |
|
(ikty.onomi) |
|
|
|
ö |
1. |
|
|
[pitkä
vokaali] |
|
|
[diftongi] |
|
|
|
2. |
säilö.en |
säilö.ä |
|
|
|
hölmö.ys |
|
u |
1. |
tu.et |
|
|
ru(.)ot |
mu.assa |
pu(.)in |
|
[pitkä
vokaali] |
|
2. |
kulku.e |
|
|
|
nukku.a |
(inu.itti) |
|
o |
1. |
ko.e |
|
|
[pitkä
vokaali] |
o.as |
no(.)issa |
|
ho(.)ut |
|
2. |
katso.en |
|
|
sano.a |
|
|
nolo.us |
a |
1. |
ta.e |
|
|
va.ot |
[pitkä
vokaali] |
la(.)it |
|
ha(.)ut |
|
2. |
mata.en |
|
|
(kaaka.o) |
|
|
pama.us |
Pystysuunnassa on
vokaaliyhtymän ensimmäinen jäsen, vaakasuunnassa toinen jäsen (näin
myös asetelmissa 7 ja 8). Merkintä ”1.” tarkoittaa vokaaliyhtymän
sijaintia ensimmäisellä tavunrajalla, ”2.” jäljempänä sanassa. Merkintää
(.) käytetään k:n astevaihtelutapauksista,
jotka yleensä tulkitaan diftongillisiksi. Sulkeissa olevista tapauksista
on vain vierassanaesiintymiä. Runokielen optatiivit kuten ottaos on
jätetty huomiotta. |
Lisäksi esiintyy pitkän ja lyhyen vokaalin
yhtymiä (vain ensimmäisellä tavunrajalla; » asetelma 7), lyhyen ja pitkän vokaalin yhtymiä
(» asetelma 8)
ja kahden pitkän vokaalin yhtymiä (rii.uu)
sekä pitkän vokaalin ja diftongin (raa.oissa, nii.ailla),
lyhyen vokaalin ja diftongin (va.oissa, selvi.äisi)
ynnä (ensimmäisellä tavunrajalla) kahden diftongin (leu.oissa, kie.uitte)
sekä diftongin ja lyhyen vokaalin yhtymiä (kiu.as, rei.än, liu.ote, paranoi.a).
Asetelma 7: Pitkän ja lyhyen vokaalin yhtymät
|
e |
ä |
ö |
o |
a |
i |
y |
u |
ii |
lii.etä |
vii.ä
(murt.) |
|
pii.on |
lii.an |
|
|
rii.ustaa |
ee |
|
|
|
|
Lee.a |
|
|
|
ää |
|
|
|
|
|
|
rää.yn |
|
yy |
|
myy.ä
(murt.) |
|
|
|
|
|
|
öö |
|
|
|
|
|
|
|
|
uu |
|
|
|
|
tuu.a
(murt.) |
ruu.issa |
|
|
oo |
|
|
|
|
Noo.a |
|
|
|
aa |
|
|
|
kaa.os |
raa.an |
raa.in |
|
|
Asetelma 8: Lyhyen ja pitkän vokaalin yhtymät
|
|
ee |
ää |
öö |
oo |
aa |
ii |
yy |
uu |
i |
V |
di.eetti |
(terti.ääri) |
(interi.ööri) |
idi.ootti |
li.aani |
|
|
|
|
T |
|
levi.ää |
yhti.öön |
kalli.oon |
avuli.aan |
|
|
|
e |
V |
|
|
|
|
ide.aali |
(kofe.iini) |
|
|
|
T |
|
tihe.ää |
|
(muse.oon) |
vaike.aa |
|
|
|
ä |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
y |
V |
(hy.eena) |
|
|
(my.ooma) |
(sy.aani) |
|
|
|
|
T |
lyhy.een |
nyky.ään |
|
|
|
|
|
|
ö |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
u |
V |
(tolu.eeni) |
|
|
virtu.oosi |
lavu.aari |
(bedu.iini) |
|
|
|
T |
puolu.een |
|
|
|
savu.aa |
|
|
|
o |
V |
(po.eettinen) |
|
|
|
kro.aatti |
(hero.iini) |
|
|
|
T |
(obo.een) |
|
|
|
laho.aa |
|
|
|
a |
V |
|
|
|
(ka.oottinen) |
|
(mosa.iikki) |
|
|
|
T |
|
|
|
(kaaka.oon) |
|
|
|
|
V = vierassana, T
= taivutusmuoto. Harvinaiset tapaustyypit suluissa. |
i:n tai U:n
sisältävää vokaaliyhtymää äännettäessä sen tavunrajalla voi esiintyä konsonanttisia
siirtymä-äänteitä. Tavallinen siirtymä-äänne i:n
jäljessä on j, U:n
jäljessä v tai vastaava bilabiaalinen
konsonantti.
sijan (: sika)
| Kuopijo | kauwan
’kauan’ | puoluve
meij(j)än, niij(j)en ’niiden’
| murt. luven ~ lujen ’luen’