VISK - § 31 Kahden konsonantin yhtymiä: tah.to, mor.si.an, a.fo.ris.mi

SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Konsonantit sanan rakenteessa > Konsonanttiyhtymät > Tavunrajaiset konsonanttiyhtymät > § 31 Kahden konsonantin yhtymiä: tah.to, mor.si.an, a.fo.ris.mi

§ 31 Kahden konsonantin yhtymiä: tah.to, mor.si.an, a.fo.ris.mi

Tavunrajaisia konsonanttiyhtymiä on enemmän kuin tavunsisäisiä. Eniten erilaisia tavunrajaisia yhtymiä esiintyy ensimmäisen ja toisen tavun rajalla ja lyhyen vokaalin jäljessä. Mahdolliset kahden lyhyen konsonantin yhtymät on esitetty asetelmassa 10. Yhtymien alkukomponenttina eivät esiinny j tai d, jälkikomponenttina ei ŋ.

Asetelma 10: Tavunrajaiset kahden lyhyen konsonantin yhtymät

2. konsonantti

1.

k
o
n
s
o
n
a
n
t
t
i

○

●

○

●

○

●

○

●

○

●

○

●

○

●

○

●

○

●

○

●

○

●

○

●

○

Avoympyrällä merkityt yhtymät esiintyvät vain vierassanoissa.

Distribuutioltaan laajimpia ovat seuraavat kahden konsonantin yhtymät. Niitä voi edeltää lyhyt tai pitkä vokaaliaines ja ne voivat sijaita ensimmäisellä tai jäljemmällä tavunrajalla.

sk hk | st ht lt rt nt | hd | ts ks ls rs ns | mp

ruska, karahka | esto, tahto, kavaltaa, siirtää, asento | ahdas | veitsi, juoksu, tylsä, morsian, kansi | toiveikkaampi

Näistä yhtymät ls, rs ja ns esiintyvät jäljempänä sanassa tai VV-jonon jäljessä yleensä vain taivutusmuodoissa, esim. sävelsi, kiersi, alensi.

Pelkästään lyhyen vokaalin jäljessä esiintyvät seuraavat konsonanttiyhtymät. Yleensä ne sijaitsevat ensimmäisellä tavunrajalla, mutta seuraavassa sanalistassa lihavalla merkityt yhtymät myös jäljempänä sanassa. Monet esiintyvät vain vierassanoissa.

konsepti, ellipsi, kupla, aprikoida, katko, atleetti, katetri, rytmi, katve, lotja, kompakti, meklari, tekniikka, frekvenssi | nafta, safka, afro, raflaava, aforismi, kasvi | kalpea, alku, sulfidi, vadelma, kolvi, vanilja, velho, arpi, korko, morfiini, kurlata, kanerva, nurja, verho | limsa, kolumni, timjami, fanfaari, Venla, kenraali, konvehti, kastanja, vanha, aurinko, magneetti, pingviini | kahlata, vihreä, huhmar, kirahvi, vihje, klovni

Lyhyen tai pitkän vokaaliaineksen jäljessä tavataan yhtymät kr, sl, sp, rm, rn, nd, hn (vuokra, kaisla, piispa, kuorma, kaarna, saundi, raihnas), näistä rm, rn ja nd myös ensimmäistä tavunrajaa jäljempänä.

Huom. Monilla yleiskielessä ts-yhtymän sisältävillä sanoilla kuten metsä, veitsi, itse, katsoa, viitsiä, (tarvita :) tarvitse- on murteellinen asu, jossa ts-yhtymän sijalla on geminaatta tt (länsimurteet) tai yhtymä ht (savolaismurteet). Nämä äännevastineet ovat osassa esiintymäaluettaan astevaihtelun alaisia: (mettä :) mettän ~ metän, (mehtä :) mehtän ~ metän ~ mehän. Toisaalta on runsaasti sellaisia ts:n sisältäviä lainasanoja, jotka ovat murteissakin ts:llisiä, esim. ratsu, vitsi, hitsata, putsata. (Rapola 1966: 182–195; Mielikäinen 1991: kartat 2a ja 2b; Nuolijärvi – Sorjonen 2004.)