Substantiivi hahmottaa olion tai entiteetin, adpositio taas hahmottaa suhteen olioiden tai entiteettien välille. On kuitenkin huomattava määrä substantiiveja, jotka taivutusmuotoisina ja genetiivimääritteen kanssa muodostavat kiteytyneempiä metaforisia lausekkeita. Tällaiset lausekkeet ilmaisevat mm. osaa jostakin kokonaisuudesta, suhteellista sijaintia tai yhteyttä, esim. jonkin ~ jonkun päällä, kannoilla, äärellä, ansiosta, niin että niitä voi pitää postpositionaalisina suhdetta merkitsevinä lausekkeina. Esimerkkejä ilmaustyypeistä, joissa substantiivit ovat postpositioiden lähteinä, on asetelmassa 117.
Osa elollisesta oliostahammas, häntä, jalka, kainalo, kanta,
(kinner), korva, koura, kuve, kynsi, nenä, niska, nokka, poski,
pää, rinta, suu, silmä, selkä, varsi olla joukon hännillä,
olla ihmisten jaloissa, juosta jonkun kannoilla, lähteä viiden
korvilla, kävellä tien poskessa,
nauttia olutta saunan päälle, olla tiensä
päässä, saapua illan suussa, kirjoittaa
matkan varrelta Osa elottomasta entiteetistäetuosa, nurkka, kulma, laita, puoli,
puite, sivu, reuna, ääri, keski‑, taka‑, ulko- ja sisäosa, alku-
ja loppupuoli, perä, pinta, pohja norkoilla eduskuntatalon kulmilla,
hikoilla työnsä ääressä, olla uransa alussa,
resepti syntyi perinteen pohjalta Alue, paikkakohta, paikka, sija, taho, tienoo, tie,
tila, väli työttömien kohdalla,
lomailla Enon tienoilla, tulla kolmen
paikkeilla, joutua jonkun tielle, tulla
jonkun tilalle ~ sijaan,
työskennellä taukojen välissä Muu abstraktioaika, ansio, apu, armo, arvo, johto,
joukko, korkeus, kustannus, lupa, merkki, mieli, muoto, nimi, noja,
näkökulma, osa, pari, peruste, piiri, seura, seuraus, suhde, tapa, tapaus,
toimi, tuki, turva, uhka, valo, valta, vara, varjo, voima, välitys selvitä jonkun ansiosta, jonkun
avulla, nauraa jonkun kustannuksella,
toimia demokratian nimissä, opiskelijoiden piirissä esiintyvää
levottomuutta, ostovoima vähenee laman seurauksena,
tauti leviää hyttysten välityksellä |
Sanat, joita käytetään sekä substantiiveina että postpositioina, muodostavat läpinäkyvyytensä suhteen jatkumon. Toisessa päässä ovat postpositiot, joiden semanttinen yhteys vastaavaan substantiiviin on hävinnyt, esim. kautta : kausi, tähden : tähti. Toisessa päässä taas ovat sellaiset taivutusmuotoiset sanat, joilla on myös täysparadigmaista substantiivikäyttöä, esim. juuri, kohta, piiri, pää, rinta, tie, tuki, varjo.
Vaikka rajaa genetiivimääritteellisen substantiivilausekkeen ja postpositiolausekkeen välille ei voi aina yksiselitteisesti vetää, yleistävä erottelu on mahdollista. Paikallissijainen sana, jolla on periaatteessa täysi substantiivin taivutus, on lauseyhteydessä tulkittavissa postpositioksi, jos se toimii genetiivimuotoisen etulaajennuksensa kanssa adverbiaalina eikä voi saada muita laajennuksia, ei myöskään kongruoivaa määritettä. Sana on silloin ei-referentiaalisessa käytössä: juosta lapsen perässä ~ *lapsen välittömässä perässä ~ *lapsen aivan perässä. Osoitus sanan käytöstä substantiivina on puolestaan se, että se voi saada kongruoivan määritteen lisäksi omistusta tai kuuluvuutta ilmaisevan genetiivimääritteen:
Suhteessa on poikkeuksellinen substantiivilähtöiseksi adpositioksi: se on prepositio ja saa illatiivitäydennyksen: Internet tulee aina olemaan edullinen suhteessa saatuihin kontakteihin (l).
Osa nominivartaloisista sanoista toimii paitsi substantiivina ja postpositiona myös adverbina, esim. välissä, perässä.
Huom. Metaforisen idiomin ja postpositiolausekkeeksi muotoutuneen ilmauksen välillä ei ole jyrkkää eroa. Esimerkiksi ilmauksessa joutua ihmisten hampaisiin lauseke ihmisten hampaisiin on selvemmin idiomi, koska ilmaus on esiintymäympäristöltään rajoittunut; lähinnä kyseeseen tulevat ihmiset tai ihmisten instituutiot, kun taas esim. joutua susien hampaisiin saa vain konkreettisen tulkinnan. Idiomikaan ei voi kiteytyneisyytensä vuoksi aina saada omaa kongruoivaa määritettä: *joutua ihmisten likaisiin hampaisiin.
Postpositioksi ei katsota sanaa, jolla on kongruoiva määrite; näin esim. lauseke toiselta puolelta on NP. Erityisesti instruktiivi- ja partitiivisijaiset sanat voivat kuitenkin saada myös kongruoimattoman määritteen, esim. toiselta puolen, tällä kertaa; tällaiset muodostavat epätyypillisen NP:n (» § 1303).
Edellinen pykälä