Sanoilla yli ja vaille ~ vailla on erityistä käyttöä kellonajan ilmauksissa. Ilmaustyypin muotomahdollisuudet ovat seuraavat:
| Kello on | viisi ~ viittä ~ vähän | yli ~ vaille ~ vailla | viisi ~ viiden. |
Yli- ja vaille-sanoja edeltävä aikamäärää ilmaiseva lauseke on nominatiivi- tai partitiivimuotoinen: viisi ~ viittä yli/vaille. Jäljessä seuraava tunnin ilmaus on vaille-sanan tapauksessa yleensä nominatiivissa (viisi ~ viittä vaille viisi) ja yli-sanan tapauksessa nominatiivissa tai genetiivissä (viisi ~ viittä yli viisi ~ viiden). Muu kuin kellonaikaa tarkoittava sana, esim. vuorokaudenaika, on kummallakin genetiivissä: vähän yli/vaille puolenpäivän.
Yli ja vaille voivat prepositioiden tapaan saada oman määritteen, esim. reippaasti yli, vähän vaille, eivätkä ne esiinny erillään aikaa ilmaisevasta sanasta: *Yli kello on yksi. Jäljessä oleva aikailmaus saattaa olla myös verbin edellyttämässä muodossa: Herätyskello näytti vartin yli kahdeksaa (k); Hän odotti viisi vaille viiteen. Näissä tapauksissa yli- ja vaille-ilmaukset ovat kellonaikaa tarkoittavan numeraalin määritteitä. Myös muissa mitan ilmauksissa voi esiintyä kellonaikailmauksia vastaavia rakenteita, esim. Pelin hinta on muutamaa markkaa vaille kolme sataa (l).
Edellinen pykälä