VISK - § 1289 Esimerkkejä kieltosanan inkongruenssista

SISÄLLYS > ILMIÖT > Kongruenssi > Subjektin ja predikaatin kongruenssi > Kieltoverbin kongruenssin vaihtelu > § 1289 Esimerkkejä kieltosanan inkongruenssista

§ 1289 Esimerkkejä kieltosanan inkongruenssista

Yleiskielessä kieltoverbi toimii apuverbinä, johon liittyy persoonatunnus: minä en halua, sinä et halua jne. Varsinkaan puhutussa mutta usein myös kirjoitetussa kielessä kieltoverbi ei kuitenkaan kaikissa tekstiyhteyksissä kongruoi. Tällöin yksikön 3. persoonan muoto ei edustaa kaikkia persoonia ja on joskus tulkittavissa partikkeliksikin (» § 1623). Lauseenalkuinen kieltosana jää herkästi kongruoimatta jäljessä tulevan monikollisen subjektin kanssa kuten usein muutkin verbit:

(a)

Ei skotlantilaiset näytä miehisyyttään menettäneen hameellisen kansallispukunsa johdosta. (L) | Eikö pelien suunnittelijat ole kuulleet, että keskikaupungilla on kohta rikollisten jengien riehuminen kielletty? (L)

Yhdyslauseen jälkimmäisessä lauseessa (b) sekä vierusparin jälkijäsenessä (c) (käsitteestä » § 1197) lauseenalkuinen kieltoverbi ei aina kongruoi edellisen lauseen subjektin kanssa.

(b)

Kouvolan takamiehet saimme kuriin, mutta Gillisiä ei. (l) | Minä toistin tiukasti että minä en valehtele, ei sen takia ettenkö osaisi jos yrittäisin ja vähän harjoittelisin, eikä sen takia että se olisi mielestäni oikein tai väärin, – –. (k) | Yli 12-vuotiaat eivät tulevaisuudessakaan saisi ajaa jalkakäytävillä eikä väärään suuntaan yksisuuntaisilla teillä. (l)

(c)

T:	Sä et oo vielä ryhtyny lähtee tonne ihanaa säähän polkupyöräilee.
P:	H: Ei vielä. (p)

•

H:	No herätinkö
P:	E:i johan tossa jo kaheksalta her- ylhäällä. (p)

Sulaumissa ellei ja miksei sekä rakennetyypeissä ei vain – vaan myös kieltoverbi on jo hyvin partikkelimainen (d).

(d)

Marraskuun lopusta lähtien olemme myyneet tuhansia ellei jopa kymmeniä tuhansia pulloja. (l) | Kollaasit puhuvat toiveiden ja todellisuuden rajankäynnistä, miksei myös Liisan matkasta ihmemaahan. (l) | PT: Lähdetkö sinä mukaan kuule. TT: Miksei. (p) | Tutkijat itsekin haluavat enenevässä määrin kertoa omista tutkimuksistaan ja niiden tuloksista ei vain omalle tiedeyhteisölleen vaan myös laajemmalle yleisölle. (L)

Huom. Kieltoverbin taipumattomuutta on selitetty mm. siten, että se niin yleisesti edeltää subjektia (Savijärvi 1977a). Eräissä murteissa kieltoverbin kongruoimattomuutta esiintyy kuitenkin sekä subjektin edellä että jäljessä:

niistä minä ei tierä, mutta minä ei osaa mitatas sitä, minä ei tunnet tätä paremmi (Halsua, MA; mts. 112) | ei mie sitä ook kuullu (Kitee, MA; mts. 137) | me ei tiätäny (Halikko, MA; mts. 60) | ei te häirittem meitä vähääkää (Kurikka, MA; mts. 105) | ko te ei lähtenys saunaha (Himanka, MA; mts. 119)

Inkongruenssista sen sijaan ei ole kyse tapauksissa, joissa yksikön 1. persoonan loppu-n on heittynyt:

S: no ook sä väsy, V: Eh, (p) | V: sä et oo maksanu tätä vielä vaan. A: e. (P; Airikka 2004: 46)

Kieltosanan taipumisesta kiisteltiin pitkään 1800-luvun kielentutkijoiden kesken; väittely päättyi täyttä kongruenssia edellyttävään normiin, joka ei vastannut puhutun kielen käytäntöä (ks. Laitinen 2004).