Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuttamisjohdokset > Muuttamisjohdosten morfologiset tyypit > tutki-tutta-a, lyö-tättä-ä > § 325 tUttA-verbien rakenne ja merkitys

§ 325 tUttA-verbien rakenne ja merkitys

Johdokset, joissa ttA-johdinta edeltää johdoksen kantavartaloon kuulumaton tU-aines (tutki-tutta-a, mieti-tyttä-ä), ovat teettojohdoksia (» § 313) tai tunnekausatiiveja (» § 316). Johdin ‑tUttA- liittyy verbin (heikkoon) vokaalivartaloon. Kantoina ovat yleisimpiä kaksitavuiset i-vartalot. Muista kaksitavuisista lyhyeen vokaaliin päättyvistä vartaloista tUttA-johdosten muodostus on satunnaisempaa, joskin periaatteessa mahdollista, samoin monitavuisista (O)i-vartaloista. (» § 318 asetelma 77.) Satunnaisesti johdin ‑tUttA- voi liittyä nominiinkin (karki-tutta-a). Kaikkiaan tUttA-johdoksia on niukalti: sanakirjalekseemejä alle kymmenen, joskin käytöstä todettuja johdoksia (satunnaisia) selvästi enemmän.

 
Kantana i-vartalo
revityttää, tutkituttaa (PS), arvioituttaa (NS, l, E), hankituttaa (NS, skt) | Tunnekausatiiveja: mietityttää (PS), kadehdituttaa (l, E), pohdituttaa (skt)
 
Muu kanta
haetuttaa, luetuttaa, vedätyttää (PS), hierotuttaa (l, E), kannatuttaa (NS, k, E), käännätyttää (E, L), lasketuttaa (NS, skt), ostatuttaa (E, L) | Tunnekausatiivi: puhututtaa (skt)

Johdin ‑tUttA- on morfologisesti pleonastinen yhdysjohdin. Periaatteessa pelkkä ttA-johdinkin riittäisi muuttamisjohdoksen muodostukseen näistä kantavartaloista, mutta johdinaineksen kompleksisuus on merkki johdosten erityiskäytöstä teettojohdoksina ja tunnekausatiiveina. Osassa i-vartalokantaisia tapauksia pleonastinen tUttA-johdos on jokseenkin yksinomainen, esim. hankituttaa, laadituttaa, tutkituttaa, vihityttää (vrt. ?hankittaa, ?laadittaa, ?tutkittaa, ?vihittää).

Yksitavuisiin verbivartaloihin kiinnittyy teettojohdoksia tai tunnekausatiiveja tuottava yhdysjohdin ‑tAttA-, esim. lyö-tättä-ä, tee-tättä-ä. Näissä johtimen pleonastisuutta motivoi myös pyrkimys ttA-johdoksen vartalon kolmitavuisuuteen (vrt. lyö-ttä-ä, tee-ttä-ä).

Huom. Sellaisissa tUttA-johdosten hahmoisissa teettoverbeissä kuin korot-utta-a, lopet-utta-a, tarkist-utta-a on johtimena -UttA- ja kantana CtA-vartaloinen verbi (< korottaa jne.). Toisaalta sellaiset tässä tUttA-johtimisiksi katsotut verbit kuin haetuttaa tai tutkituttaa voitaisiin myös selittää johdetuiksi ttA-verbeistä haettaa ja ?tutkittaa johtimella -UttA-, mutta tässä kieliopissa niiden johtimeksi katsotaan merkitysperustein yhdysjohdin ‑tUttA-. Samoin nominivartalolle rakentuvat verbit tyyppiä hidastuttaa, sairastuttaa analysoidaan tässä kieliopissa U-verbikantaisiksi ttA-johdoksiksi (hidastu-tta-a < hidastua) – jotkin mahdollisesti myös A-vartaloisesta verbistä johdetuiksi UttA-johdoksiksi (hidast-utta-a < hidastaa) – eikä toisella periaatteessa mahdollisella tavalla nominikantaisiksi tUttA-johdoksiksi (hidas-tutta-a < hidas). itse-vartaloisista verbeistä johdetut tUttA-vartaloiset teettojohdokset voidaan hahmottaa joko UttA- (punni-t-utta-a) tai tUttA-johtimisiksi (punni-tutta-a).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot