stA-johtimisia verbejä on runsaat 250 sanakirjalekseemiä. Ne ovat enimmäkseen nominikantaisia. stA-johdosten alatyypin muodostavat istA-johtimiset verbit (» § 327), joita on n. 150 lekseemiä. Niissä johtimen alkukomponentti i luetaan kuuluvaksi johtimeen eikä kantavartaloon. Tosin osassa johdoksia i voitaisiin myös katsoa osaksi monikkovartaloista kantaa ja johtimeksi tällöin ‑stA-: mutki-sta-a ~ mutk-ista-a (vrt. johdin -ittA- » § 321 huom.). Jos kantasana on i-vartaloinen, johtimeksi katsotaan ‑stA- eikä ‑istA- (ryhdi-stä-ä). stA-johtimella on myös U-alkuinen variantti ‑UstA-, esim. matkustaa, pehmustaa, puolustaa, päivystää.
Johdin ‑stA- liittyy yleensä kaksitavuiseen (heikkoon) vokaalivartaloon (aja-s-ta-a, tiedo-sta-a), joskus yksi- tai kolmitavuiseenkin (työ-stä-ä, kaupungi-sta-a) (» § 318 asetelma 78). Johdokset ovat enimmäkseen substantiivikantaisia, mutta muukin kantasana on mahdollinen. Tällaiset i:ttömän stA-johtimen sisältävät verbit eivät kaikki ole merkitykseltään kausatiivisia. Niissä on paljon erikoismerkityksisiä, leksikaalistuneita tai oppitekoisia muodosteita kuten vaikkapa järjestää, muodostaa, äänestää. stA-johdostyyppi karttuu vain satunnaisesti.
Lisäksi on kantasanattomia tai johtosuhteeltaan epäselviä kolmitavuisia stA-vartaloisia verbejä, esim. aivastaa, anastaa, heijastaa, kangastaa, kiikastaa, lunastaa, pelastaa, sarastaa (ks. myös deskriptiiviverbit » § 309).
stA-johdosten semanttisesti selvärajainen alalaji ovat kaptatiiviset johdokset. Ne ilmaisevat kantasubstantiivin tarkoitteiden pyydystämistä tai keräämistä; tämä tarkoite on yleensä luonnonvarainen. Kaptatiivijohdoksiin kuuluu viitisentoista sanakirjalekseemiä, mutta uudismuodostuskin on mahdollista.
Huom. Lähimerkityksisiä kaptatiivijohdoksille ovat metsästää ja tA-johtimiset pyydystää ja saalistaa. Merkitykseltään lähinnä privatiivisia (» § 317) taas ovat (i)stA-johdokset tuohestaa, suolistaa ja suomustaa.