VISK - § 1613 Välttämättömän ja mahdollisen suhde kieltoon

SISÄLLYS > ILMIÖT > Modaalisuus > Modaalisuus ja kielto > Modaaliverbit, niiden parafraasit ja kielto > § 1613 Välttämättömän ja mahdollisen suhde kieltoon

§ 1613 Välttämättömän ja mahdollisen suhde kieltoon

Kielto tuo modaalisuuteen välttämättömän ja mahdollisen lisäksi kolmannen ulottuvuuden: mahdottomuuden. Yleiset modaaliverbit voida ja täytyä samoin kuin muut modaaliset predikaatit yhdistyvät kieltoon seuraavilla tavoilla:

En voi juoda kahvia. = Minun täytyy ~ on pakko olla juomatta kahvia.
Voin olla juomatta kahvia. = Minun ei tarvitse ~ ei ole pakko juoda kahvia.

Toisin sanoen kun kielto yhdistyy mahdolliseen, tästä seuraa yhtäältä mahdottomuus, toiselta kannalta pakko olla tekemättä. Asiaa voi kuvata kuviolla 16, josta erisuuntaiset vastakohtasuhteet käyvät ilmi:

Kuvio 16: Kiellon ja modaalisuuden suhteet

Neliön vasemmalla sivustalla ovat vastakkain 'välttämätön' (modaaliverbit täytyy, pitää, tarvitsee) ja 'mahdollinen' (verbit voi ja saa), oikealla näiden kielteiset vastineet (ei tarvitse ja ei voi, ei saa). Vinosti vastakkain olevat suhteet edustavat modaali-ilmausten kontradiktorisia vastakohtia, jotka sulkevat toisensa kokonaan pois: asiat ovat joko välttämättömiä (kuten täytyy) tai eivät (ei tarvitse), joko mahdollisia (voi, saa) tai mahdottomia (ei voi, ei saa). Ylimmän rivin välttämättömyys (täytyy) ja mahdottomuus (ei voi, ei saa), eivät sen sijaan ole toisiinsa joko-tai-suhteessa, vaan niiden välillä vallitsee kontraarinen vastakohta, jota voi kuvata asteikkona. Kaikki asiat eivät ole sen enempää mahdottomia kuin välttämättömiäkään vaan esimerkiksi melko mahdottomia tai epätoivottuja (esim. ei voine, ei saisi), todennäköisiä tai toivottuja (täytynee, pitäisi). Kuvion alimmat kulmat taas merkitsevät melkein samaa, sillä ne implikoivat toisiaan pragmaattisesti. Mahdollinen ja luvallinen teko (voit, saat mennä) tarkoittaa käytännössä usein ei-välttämätöntä (sinun ei tarvitse mennä) tai valinnaista tekoa (voit olla menemättäkin).

Nimenomaan deonttisesti tulkittavan voida-verbin kieltomuoto tarkoittaa, että toiminta ei ole sallittua eikä sikäli myöskään mahdollista (a). Verbi saada ilmaisee deonttista modaalisuutta: ’on lupa tehdä jotakin’. Sen kieltomuoto ei saa velvoittaa olemaan tekemättä; 2. persoonan yhteydessä ilmaus tulkitaan käskyksi (b). Kun verbi on menneen ajan tempuksessa, tulkinta voi olla myös ’ei ollut mahdollista’ (c).

(a)

Heidät lakaisi syrjemmälle vaatimus, että aktiivipoliitikkoa ei voi valita korkeaan, vallankäyttöä valvovaan virkaan. (l)

(b)

Et saa mennä. | Mansikoihin emme saaneet koskea emmekä vattuihin, viinimarjoistakin vain happamia punaisia olisi saanut vapaasti syödä – –. (k) | Kertaakaan koko aikana Kirsi ei ollut saanut kulkea kaupungilla, sillä ne pelkäsivät hänen eksyvän. (k)

(c)

Olen aina surrut sitä, etten ole saanut oppia tuntemaan häntä. (k)

Välttämättömyyttä ilmaisevien modaaliverbien kesken vallitsee myönnön ja kiellon työnjako: ei tarvitse on verbien pitää ja täytyä negaatio (d–e).

(d)

Jommankumman täytyy olla väärässä tai matkia toista. (k) vrt. Ei kummankaan tarvitse olla väärässä. ’voi olla niin, ettei kumpikaan ole väärässä’ | Täytyy tehdä tietä jälkeentuleville, hän sanoi. (k) vrt. Miesten ei tarvitse tehdä kotitöitä, sanoi äiti. (k)

(e)

Potilas:	Pitääkö minun olla kotona nyt koko ajan.
Lääkäri:	Ei tarvii. Ihan voi liikkua. Mutta mielellään ei urheilla. (P)

Kieltomuoto ei täydy samoin kuin myönteinen muoto tarvitsee ovat harvinaisia (f). Praktista välttämättömyyttä ilmaisevana tekemättä jättämisen käskynä toimii kielteinen verbinmuoto ei pidä (g).

(f)

Hyttysten varalta ei enää täydy sonnustautua pitkiin hihoihin ja puntteihin. (l) | Piirroksen tarvitsee syntyä mistä vain, se on sitä ammattitaitoa. (l)

(g)

Jos haluaa nähdä ja kokea yöttömän yön ei pidä jäädä junasta Tampereella ja ryhtyä kiukuttelemaan laskevalle auringolle. (a) | Hänelle ei pidä sanoa, että ”se menee kyllä ohi”, – –. (a)

Länsimurteisiin pohjaavassa puhutussa kielessä esiintyviä verbin tarvita yksikön 3. persoonan variantteja tarvii ~ tarttee käytetään paitsi kysymyksissä ja kielloissa (h) myös myönteisissä väitelauseissa (i):

(h)

Lääkäri:	Tarviiko yöllä käydä virtsalla?
Potilas:	Täytyy. – – Ei joka yö kyllä tartte käydä että. (P)

(i)

– Sori, mun tarttee käydä sisällä, se sanoi tärkeänä. (k) | Tartteepa tilata siniä seuraavaks (p) | Meil on [auki] puol viiteen. – – Sillon suljetaan et tartteis vähä aikasemmin tulla hakeen. (p)