Korrektiivisessa eli korjaavassa tai korvaavassa suhteessa asetetaan kaksi entiteettiä tai asiaintilaa vastakkain siten, että ensin kielletään jonkin asiaintilan pätevyys kokonaan tai osin ja sitten tilalle tarjotaan pätevämpi vaihtoehto. Tyypillinen korrektiivisen suhteen konjunktio on vaan.
Pikemminkin kompensoivasti kuin korrektiivisesti käytetään kieltolauseen jäljessä konjunktiota mutta: En pelkää kuolemaa mutta monia sairauksia kyllä. Korrektiivista suhdetta ilmaisevat myös partikkelit pikemminkin ja päinvastoin (» § 1108).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Sanajärjestysvaihtelun luonteesta
Teemapaikka ja teema-alkuiset lauseet
§ 1372 Mitä teemapaikassa voi olla
Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet
§ 1379 Mitä esikentässä voi olla
Esikentässä nominaalinen lauseke
Esikentässä finiittiverbi, kieltosana tai modaalinen partikkeli
Adverbiaalimääritteiden ja partikkelien sijainti
§ 1392 Yleistä informaatiorakenteen kannalta
§ 1393 Lauseensisäisiä asemia: Hän on ehkä iltaisin neulonut
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä