VISK - § 1380 Esikenttä temaattisen jäsenen paikkana

SISÄLLYS > ILMIÖT > Sanajärjestys > Esikenttä ja esikenttäalkuiset lauseet > Esikentässä nominaalinen lauseke > Temaattinen vaihtuvuus ja kontrasti > § 1380 Esikenttä temaattisen jäsenen paikkana

§ 1380 Esikenttä temaattisen jäsenen paikkana

Lausekkeen sijoittuminen esikenttään voi osoittaa, että sillä on yhteys aiemmin esitettyyn ja että se kuuluu informaatiorakenteessa lauseen temaattiseen osaan. Silloin se kuitenkin edustaa temaattista vaihtuvuutta samaan tapaan kuin vaihtuva teema (» § 1371). Tulkinta on siinä mielessä kontrastiivinen, että esikentän lausekkeen tarkoitetta tarkastellaan puheena olevan tai kontekstissa muuten relevantin joukon yhtenä osana. Tämän ansiosta syntyy myös implikaatio, että lause kertoo jostakin asiakokonaisuudesta vain osan. Tyypillinen esimerkki tällaisesta tulkinnasta on mutta-lause (a).

(a)

Isä on poiminut paljon sieniä ~ suppilovahveroita, mutta torvisieniä hän ei ole löytänyt.

Objektin torvisieniä sijoittaminen esikenttään ohjaa tarkastelemaan torvisieniä suhteessa muihin sienilajeihin. Jos edellä on mainittu suppilovahverot, syntyy kahden sienilajin kontrasti. Sellainen voi syntyä silloinkin, kun lauseke sijaitsee neutraalilla paikallaan (– – mutta hän ei ole löytänyt torvisieniä), mutta sen sijoittaminen esikenttään on tapa kiinnittää huomio tähän tekstinsisäiseen kontrastiin. Esimerkissä (b) lause Köynnös se ei ole toimii osavastauksena kysymykseen sulkemalla yhden mahdollisen vaihtoehdon pois. On myös mahdollista, että kaksi keskenään kontrastoituvaa ilmausta ovat molemmat lauseidensa esikentässä (c); molemmat ovat kontekstin (esimerkissä postitoiminnan) esiin nostamia.

(b)

Mikä kasvi? [otsikko] Pihassamme kasvaa koivun juurella sitkeä, ikivihreä kasvi. Se leviää maata pitkin ja nojaa koivun kylkeen. Köynnös se ei ole. [teksti jatkuu kasvin tarkemmalla kuvauksella] (L)

(c)

Jari Karhu johtaa postimuseota, mutta ei itse keräile postimerkkejä. Hänen rakkain harrastuksensa on jääkiekko. Kirjeitä Karhu ei juuri kirjoittele, mutta postikortteja hän lähettelee mielellään ja paljonkin. (l)

Kun esikentässä on temaattiseen osaan kuuluva ilmaus, teemapaikassa on jatkuva teema. Tällaisissa lauseissa on siis työnjako kahden verbinetisen paikan välillä: temaattista jatkuvuutta ilmaistaan teemapaikassa, vaihtuvuutta sen edellä. Jatkuva teema on seuraavissa esimerkeissä lihavoitu. Se on usein anaforinen (d) mutta ei välttämättä, sillä aiempi maininta voi olla kaukanakin (e). Kun teema pysyy esim. henkilön elämästä kerrottaessa samana pitkään, esikentän lauseke ilmaisee tapahtumien eri vaiheita (f).

(d)

Veljekset aloittivat totaalisen valmentautumisen syksyllä 1986. Päälajina heillä oli alussa nimenomaan kaksikko. Arvokisojen paras sijoitus tuli Söulin olympiakisoissa 1988. Siellä he jäivät nipin napin finaalista. (l)

(e)

Loistoesimerkki siitä on Hufvudstadsbladetin lukijoilleen järjestämän kasvisruokakilpailun satona syntynyt keittokirja Lilla gröna boken. – – [10 virkettä kirjan resepteistä] Kasvisruoan ystävälle näppärän kokoinen ja rengasselkäisenä käteväkäyttöinen Lilla gröna boken on oikea aarreaitta. Kirjakaupasta sitä on kuitenkin turha hakea. (l)

(f)

Lempi Karjalainen suoritti ylemmän oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1936 ja auskultoi sekä Vaasan että Turun hovioikeuksissa. ¶ Kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpitäjäksi Lempi Karjalainen tuli 1942 ja nimitettiin parin vuoden päästä apukamreeriksi ja ylimääräiseksi esittelijäksi. Kauppa- ja teollisuusministeriöstä hän siirtyi valtiovarainministeriöön. (l)

Jatkuva teema voi olla paitsi aiemmin mainittu myös pelkästään implikoitu. Tällaisia ovat esimerkissä (g) rakentajat ja työt, jotka molemmat liittyvät tekstin aiheeseen, rakennusurakoiden järjestelyyn. Temaattista vaihtuvuutta edustaa esikentän puiteadverbiaali (Ruotsissa, Norjassa): edeltävä konteksti nostaa kiinnostuksen kohteeksi maiden erot. Esikentän lausekekin voi puolestaan olla anaforinen (sinne, niitä), jos edellisessä lauseessa mainittu asia kontrastoidaan vaihtoehtoihinsa (h).

(g)

NCC:läisen näkemyksen mukaan aliurakointi lisääntyy varsinkin talonrakennuksessa. Tosin maakohtaisia eroja on paljon. Ruotsissa rakentajat ovat useimmiten pääurakoitsijan palkkalistoilla, Norjassa työt on pilkottu sangen pieniin siivuihin. Suomi kulkee jossakin välimaastossa. (l)

(h)

Kiikoislainen Mika Nieminen kävi Niinisalossa noutamassa hakupaperit valmiusjoukkoihin toimistosihteeri Irma Niiniviidalta. Bosnia on käynyt mielessä, mutta sinne mies ei ehtinyt hakea. (l) | Varpuspöllön yleisintä ruokaa ovat myyrät. Niitä se pyydystää syksyisin varastoonkin. (l) | Kiilopää pyysi, että laittaisimme amerikkalaisnaisen kuvan pois ja näyttäisimme hänelle sen sijaan rauhoittavia talvisia peltomaisemia. Niitä meillä ei ollut. (k)