VISK - § 1325 Keitä kaikkia passiivilla voi tarkoittaa

SISÄLLYS > ILMIÖT > Passiivi ja passiivimaiset rakenteet > Yksipersoonainen passiivi > Passiivimuodon monikäyttöisyys > § 1325 Keitä kaikkia passiivilla voi tarkoittaa

§ 1325 Keitä kaikkia passiivilla voi tarkoittaa

Passiivi jättää subjektiargumentin eli tekijän irrelevanttina taka-alalle (a–c). Tosiasiallinen tekijä voi silloinkin olla kontekstin perusteella yksiselitteinen (c).

(a)

Rauman suuntaan matkannut auto ajautui ojaan ja törmäsi puuhun. Autonkuljettaja kuljetettiin ambulanssilla Rauman aluesairaalaan, missä hänen todettiin menehtyneen. (l)

(b)

Lääkäri:	Onko koskaa otettu lonkasta kuvaa aikasemmi.
Potilas:	Mää en kyl muist- e:i varmaankaan. Ei varmaankaan. Polvi on joskus kuvattu – – Ei lonkkaa muistaakseni ei o koskaan kuvattu. (P)

(c)

Albert Edelfeltin piirros Kiven kasvoista on tehty todennäköisesti 1870-luvulla. (l) | Terveisiä Vivienneltä. Hän lupaa lähettää Sinulle SALT-paperinsa heti kun se on kirjoitettu. (E) | Kuitenkin silloin, heti ensimmäisenä päivänä kokousmatkan jälkeen, olen kirjoittanut työpöydän puhelinlehtiöön ensimmäiset merkinnät. ¶ Merkinnät on päivätty, osa on tehty myöhemmin kotona ja huvilalla. (k)

Objektiteemaisella passiivilauseella kuten Autonkuljettaja kuljetettiin sairaalaan tai Polvi on joskus kuvattu asia esitetään siitä näkökulmasta, mitä objektitarkoitteelle tapahtuu. Perfektissä on usein keskeistä aikaisemman teon tulos (» § 1534 – 1535), joten esim. Piirros on tehty 1870-luvulla voidaan ymmärtää objektitarkoitetta luonnehtivaksi. Tällaisessa lauseessa yksipersoonainen passiivi ja monipersoonainen tilapassiivi voivat olla samanhahmoiset (» § 1335).

Toisaalta passiivimuotoa käytetään meneillään olevan puhetilanteen osapuolista. Esimerkissä (d) lääkäri ehdottaa yhteistä osallistumista edellyttävää toimintaa, samoin lapsipotilaan äiti (» § 1654). Puhujan omasta mutta yhteiselle tehtävälle relevantista toiminnasta on kyse esimerkeissä (e).

(d)

Lääkäri:	Yllättävän hyvä tää [lapsen röntgen]kuva. Katotaas vähä sitte,
Äiti:	[lapselle] Otetaan vähä paitaa pois jooko. (P)

(e)

[Kampaaja asiakkaalle työtä alkaessaan:] Elikä milläs lailla sitä leikellää? (P) | S: Onko gradu valmis, V: No se on (.) ei se nyt aivan valmis mut sanotaan että viimeistelyä vaille, (p) | A: Terveisiä kotiväelle. B: Kerrotaan. (P)

Passiivilla voidaan tarkoittaa myös puhuteltavaa mahdollisine viiteryhmineen (f) (sitä-partikkelista » § 1317). Toisaalta voidaan kertoa jo mainituista henkilöistä (g) tai yleistävästi jostakin ihmisryhmästä (h).

(f)

Vares katsoi parhaaksi pysähtyä ja kysäistä mieheltä tietä. ”Jaa että niin. Siis sitä Malmion talkkunapäätäkö sitä ollaan etsiskelemässä. Herra taitaakin olla sosiaalitoimiston porukkaa, vai?” (k)

(g)

Lasse Pöysti kertoi muistelmissaan, miten välit Birgitta Ulfssonin kanssa saattoivat olla viileät ja kotoa teatterille matkattiin yhteisessä autossa sanaa vaihtamatta, mutta näyttämöllä tuettiin toinen toisiaan sataprosenttisesti. (L)

(h)

”Miehet ovat semmoisia lampaita, olkoot kumman kotimaisen kielen käyttäjiä tahansa! Ei uskalleta kysyä asioista, vaikka ollaan maksajia.” (k) | Ihmettelen, mikä meidän sukupolven ihmisiä oikein riivaa? Ollaan olevinaan niin villejä ja vapaita kukkaislapsia, että etoo. (k)

Huom. Shore (1986; 1988) käsittelee passiivin (Shoren nimitys on indefiniitti) laajakäyttöisyyttä kahden prototyypin avulla. Toista prototyyppiä, jossa viitataan kontekstista ilmeneviin henkilöihin, edustavat edellä esimerkit (d–h), toista, jossa tekijä on irrelevantti, esimerkit (a–c).