Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Konsonantit sanan rakenteessa > Geminaatat eli pitkät konsonantit > Yleis- ja erikoisgeminaatio > § 29 Murteiden geminoitumisilmiöt: tullee, huanomppi

§ 29 Murteiden geminoitumisilmiöt: tullee, huanomppi

Murteissa yleiskielen sanansisäistä yksinäiskonsonanttia voi vastata geminaatta, kun sitä seuraa (tai on seurannut) pitkä vokaaliaines. Yleisgeminaatiossa painollisen lyhyen tavun jälkeinen yksinäiskonsonantti esiintyy geminoituneena ennen pitkää vokaalia tai diftongia. Itämurteiden erikoisgeminaatiossa geminoituma vastaa yksinäiskonsonanttia pitkän vokaaliaineksen edellä muissakin painoasemissa ja myös pitkän tavun jäljessä. Itämurteiden erikoisgeminaatio on ilmiönä yleisgeminaation laajentuma, ja sitä esiintyy vain sellaisissa murteissa, joissa on myös yleisgeminaatiota. (Tavallista lyhyempien geminaattojen merkintänä on x tai .)

 
Yleisgeminaatiota: – – mutta ennää ei os sit elòsa ku, yks täti, mikä ellää, Turùsa, että vähhiin om menny – –. (Alastaro) | – – ei mulle mikkään päänsärky ole, jos joku mua ihhailee. (L) | Itämurteiden erikoisgeminaatiota: ei se oo, sillä tavala, käynyp pitkää 'aikaav varmaam monneeŋ kuukkautteeŋaa [ratsastamassa]. (Liperi)

Sekä yleis- että erikoisgeminaatio ovat edelleen vahvana eläviä murrepiirteitä. Yleisgeminaatiota tavataan laajalti itämurteissa ja pohjois- ja peräpohjalaisissa murteissa sekä osin hämäläismurteissakin. Varsinkin kaupungeissa sen on kuitenkin arvioitu olevan väistyvä piirre. Itämurteiden erikoisgeminaatio on elävä ilmiö varsinkin Pohjois-Karjalassa.

Lounaismurteiden erikoisgeminaatio koskee soinnittomia klusiileja p, t, k sekä frikatiivia s. Yleiskielen yksinäiskonsonanttia voi vastata geminaatta jälkitavun alussa, kun edellä on soinnillinen äänne ja seuraava vokaaliaines on tai on ollut pitkä. Edeltävä tavu voi olla lyhyt tai pitkä, painollinen tai painoton. Lounaismurteiden erikoisgeminaatio on nuortenkin puheessa esiintyvä, mutta harvinaistuva ilmiö.

 
toimen tultti, ja iha yht tyytyväissi oltti. (Eurajoki) | – – et nyt täsä on viäl aikka siihem pualtoista kuukaut melkke. (Eurajoki) | noo ne o jottais semssi sukulaissi – –. (Eurajoki) | ajateltti ettei sateevarjo kukkaam pitäis siäl. (Eurajoki) | huanomppiakki (Hinnerjoki, SMS)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Yleistä

Lausekkeiden, sanojen tai sananosien rinnastus

Lauseiden rinnastus ja lisäys

Semanttisia suhteita

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot