Hakuohje 
SISÄLLYS > RAKENNE > Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana > Relatiivilauseet > Restriktiiviset ja epärestriktiiviset relatiivilauseet > § 1165 Mitä on restriktiivisyys ja epärestriktiivisyys?

§ 1165 Mitä on restriktiivisyys ja epärestriktiivisyys?

Relatiivilauseet tulkitaan restriktiivisiksi eli rajaaviksi tai tarkentaviksi (» § 1166) taikka epärestriktiivisiksi eli lisääviksi tai kuvaileviksi (» § 1167). Restriktiivinen relatiivilause rajaa NP:n mahdollisten tarkoitteiden alaa, esim. ilmauksessa lapset jotka ovat aamuvirkkuja mahdollisia lapsia on vähemmän kuin määritteettömässä ilmauksessa lapset (a). Vastaavasti rajaava on adjektiivimäärite ilmauksessa aamuvirkut lapset. Epärestriktiivinen relatiivilause taas esittää lisätietoa tarkoitteesta rajaamatta sen alaa. Se toimii rakenteellisestikin lisäyksenä (» § 1069) ja sisältää usein jonkin kommenttiadverbiaalin kuten muuten, kyllä; usein se on lauseessa parenteettisena (b).

(a)
Valitsin kauneimman viinipullon, jonka löysin. | Sanomalehti, joka ei vastaa näihin kysymyksiin, on minulle hyödytön. (E)
(b)
Valitsin kauneimman viinipullon, jonka sitten tyhjensin. | Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton, joka toimii keulakuvana tupakoinnin vastaisessa kampanjassa, ei itse ole päässyt täysin eroon pahasta tavastaan. (l) | Nurmijärven Kivi-juhlat ovat Suomen vanhin kesäteatteritapahtuma, joka järjestetään nyt 53. kerran. (l) | Tässä sinulle hieman Nettikirjoittajakoulun palautetta tekstistäsi – –, joka muuten olikin melkoisen pitkä kirjoitus, – –. (E) | Sir Isaac Newton keksi differentiaalilaskennon (joka oli ensimmäinen jättiaskel kohti nykyaikaista matematiikkaa) kolmesataa vuotta sitten Englannissa. (l)

Lauseeseen liittyvä relatiivilause on aina epärestriktiivinen (» § 1167 esim. h). Restriktiivinen ja epärestriktiivinen relatiivilause eivät kuitenkaan aina erotu toisistaan selvästi, eikä erottelu kaikissa yhteyksissä ole olennainenkaan.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Yleistä

Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne

Yleistä

Infinitiivi verbiketjussa

Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet

A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina

A-infinitiivilauseke subjektina

Nesessiivirakenne

Infinitiivilauseke nominin määritteenä

A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina

Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke

A-infinitiivin translatiivi

Tavan ja samanaikaisuuden infinitiivirakenteet

Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne

Referatiivirakenne

Temporaalirakenne

Vertailua: tarkoitusta ilmaisevia infiniittirakenteita

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Yleistä

Lause lauseen jäsenenä

Että-lause adjektiivin ja adverbin yhteydessä

Että- ja kysymyslause substantiivin määritteinä

Relatiivilauseet

Kuin-rakenteet

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot