VISK - § 152 Monitavuiset lainat: kriittinen, pasifisti, evoluutio

SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Sanan hahmo > Lainasanat > § 152 Monitavuiset lainat: kriittinen, pasifisti, evoluutio

§ 152 Monitavuiset lainat: kriittinen, pasifisti, evoluutio

Varsinkin monitavuiset lainasanat ovat tyypillisesti fonologiselta hahmoltaan samanlaisia kuin johdokset. Erona on se, että lainasanasta ei yleensä erotu kantasanaa.

Usein vieraskielinen sana on ohjautunut saajakielen tiettyyn sanahahmoon – johdostyyppiin tai muuhun päätteelliseen muottiin – loppuäänteistön, lähinnä sen konsonantiston, samankaltaisuuden vuoksi, esim. porvari (vrt. ruots. borgare), muusikko (vrt. ruots. musiker), rengas (< germ. *hrengaz). Joskus vieraaseen sana-ainekseen on liitetty omaperäinen johdin tai pääteaines, esim. kriittinen, psykologinen, kristillinen, katoli(lai)nen, jolloin lainaa on tarkkaan ottaen vain suffiksia edeltävä vartaloaines; rakenteeltaan samanlaisia ovat lainaverbit (» § 153).

Muuta kuin lyhyeen vokaaliin päättyvää sanahahmoa edustavia muotteja tai johdostyyppejä ja niihin asettuneita lainanomineita ovat esim. seuraavat:

‑Vs : ‑VV-: kauris, kinnas, lammas, lunnas, porras, rengas, taivas, tehdas, ankerias, kuningas, ruhtinas; (adjektiiveja:) armas, kaunis, raitis, sairas, viisas
‑Ari: jääkäri, maalari, mestari, mylläri, pajari, puntari, torppari, veskari
‑e^x : ‑ee-: hame, herne, käärme, lanne, lääke, raide, ruoste, tarve, vaate
‑(i)nen: rappuset, varpunen
‑kkA: etikka, kapakka, lusikka, piirakka, silakka, urakka; almanakka, klinikka, logiikka
‑kkO: evakko, laatikko, lompakko, varikko; dementikko, koomikko
‑lA: humala, kattila, krapula, kynttilä, satula, sukkula
‑nA: ikkuna, kalkkuna, karsina, lakana, mammona, markkinat, murkina, pakana, pasuuna, päärynä, taikina, tarina, tusina, vaakuna, värttinä; areena, miljoona
‑rA: antura, haikara, tappara, tavara, vasara

Näissä samapäätteisten sanojen ryhmissä on eri-ikäisiä lainoja sekä yleensä myös omaperäisiä sanoja. Esimerkiksi ‑Vs : ‑VV- ‑tyypissä porsas on vanha indoeurooppalainen laina, kangas, keihäs, parras ja harras germaanisia, hammas, kirves, seiväs ja ahdas balttilaisia, saapas slaavilainen, verstas ruotsalainen ja köngäs saamelainen laina.

Oman lainasanaryhmänsä muodostavat vierassanojen latinalais- tai kreikkalaisperäiset substantiivit ja adjektiivit. Ne ovat lainautuneet johdin- tai pääteaineksineen päivineen; useissa tyypeissä lisänä on epenteettinen i, adjektiiveissa myös johdinaines -(i)nen (» § 267). Vierassanojen myötä suomeen on saatu uusia päätteellisiä sanahahmoja.

‑isti, ‑ismi: aktivisti, kulinaristi, pasifisti, solisti; alkoholismi, egoismi, mekanismi
‑aali(nen): ideaali, normaali, potentiaali; funktionaalinen, materiaalinen, sentimentaalinen
‑iivi(nen): direktiivi, konservatiivi, motiivi, perspektiivi; kvalitatiivinen, passiivinen
‑iikka, ‑ikko: akustiikka, komiikka, matematiikka, semiotiikka, tekniikka; akateemikko, graafikko, klassikko, mekaanikko, numismaatikko, poliitikko, teoreetikko
‑ia: allergia, antropologia, ensyklopedia, koreografia, tragedia
‑io: akvaario, depressio, dimensio, eroosio, evoluutio, funktio, kollegio, konservatorio, kopio, obligaatio, optio, personifikaatio, radio, reaktio, studio, televisio, traditio
‑iteetti: aktiviteetti, identiteetti, kapasiteetti, mentaliteetti
‑antti, ‑entti, ‑anssi, ‑enssi: konsonantti, relevantti; fragmentti, presidentti, prosentti, temperamentti; ambulanssi, substanssi; audienssi, ekvivalenssi, potenssi

Samavartaloiset vierasperäiset sanat muodostavat sarjoja, joissa voi esiintyä vartalon fonologista vaihtelua, esim. aktiivinen – aktivisti, hierarkia – hierarkkinen, meedio – meditaatio – meditoida, politiikka – poliitikko – poliittinen, mikroskooppinen – mikroskopia, kritiikki – kritisoida, latentti – latenssi.

Jotkin vieraslähtöiset pääteainekset tai sananloput, esim. ‑fobia, -(hol)ismi, ‑kratia, ‑logi(a), on voitu abstrahoida johtimeksi tai yhdyssananlopuksi, jolla muodostetaan uusia sanoja: