Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Sanan hahmo > Lainasanat > § 152 Monitavuiset lainat: kriittinen, pasifisti, evoluutio

§ 152 Monitavuiset lainat: kriittinen, pasifisti, evoluutio

Varsinkin monitavuiset lainasanat ovat tyypillisesti fonologiselta hahmoltaan samanlaisia kuin johdokset. Erona on se, että lainasanasta ei yleensä erotu kantasanaa.

Usein vieraskielinen sana on ohjautunut saajakielen tiettyyn sanahahmoon – johdostyyppiin tai muuhun päätteelliseen muottiin – loppuäänteistön, lähinnä sen konsonantiston, samankaltaisuuden vuoksi, esim. porvari (vrt. ruots. borgare), muusikko (vrt. ruots. musiker), rengas (< germ. *hrengaz). Joskus vieraaseen sana-ainekseen on liitetty omaperäinen johdin tai pääteaines, esim. kriittinen, psykologinen, kristillinen, katoli(lai)nen, jolloin lainaa on tarkkaan ottaen vain suffiksia edeltävä vartaloaines; rakenteeltaan samanlaisia ovat lainaverbit (» § 153).

Muuta kuin lyhyeen vokaaliin päättyvää sanahahmoa edustavia muotteja tai johdostyyppejä ja niihin asettuneita lainanomineita ovat esim. seuraavat:

 
‑Vs : ‑VV-: kauris, kinnas, lammas, lunnas, porras, rengas, taivas, tehdas, ankerias, kuningas, ruhtinas; (adjektiiveja:) armas, kaunis, raitis, sairas, viisas
‑Ari: jääkäri, maalari, mestari, mylläri, pajari, puntari, torppari, veskari

‑ex : ‑ee-: hame, herne, käärme, lanne, lääke, raide, ruoste, tarve, vaate

‑(i)nen: rappuset, varpunen

‑kkA: etikka, kapakka, lusikka, piirakka, silakka, urakka; almanakka, klinikka, logiikka

‑kkO: evakko, laatikko, lompakko, varikko; dementikko, koomikko

‑lA: humala, kattila, krapula, kynttilä, satula, sukkula

‑nA: ikkuna, kalkkuna, karsina, lakana, mammona, markkinat, murkina, pakana, pasuuna, päärynä, taikina, tarina, tusina, vaakuna, värttinä; areena, miljoona

‑rA: antura, haikara, tappara, tavara, vasara

Näissä samapäätteisten sanojen ryhmissä on eri-ikäisiä lainoja sekä yleensä myös omaperäisiä sanoja. Esimerkiksi ‑Vs : ‑VV- ‑tyypissä porsas on vanha indoeurooppalainen laina, kangas, keihäs, parras ja harras germaanisia, hammas, kirves, seiväs ja ahdas balttilaisia, saapas slaavilainen, verstas ruotsalainen ja köngäs saamelainen laina.

Oman lainasanaryhmänsä muodostavat vierassanojen latinalais- tai kreikkalaisperäiset substantiivit ja adjektiivit. Ne ovat lainautuneet johdin- tai pääteaineksineen päivineen; useissa tyypeissä lisänä on epenteettinen i, adjektiiveissa myös johdinaines -(i)nen (» § 267). Vierassanojen myötä suomeen on saatu uusia päätteellisiä sanahahmoja.

 
‑isti, ‑ismi: aktivisti, kulinaristi, pasifisti, solisti; alkoholismi, egoismi, mekanismi
‑aali(nen): ideaali, normaali, potentiaali; funktionaalinen, materiaalinen, sentimentaalinen

‑iivi(nen): direktiivi, konservatiivi, motiivi, perspektiivi; kvalitatiivinen, passiivinen

‑iikka, ‑ikko: akustiikka, komiikka, matematiikka, semiotiikka, tekniikka; akateemikko, graafikko, klassikko, mekaanikko, numismaatikko, poliitikko, teoreetikko

‑ia: allergia, antropologia, ensyklopedia, koreografia, tragedia

‑io: akvaario, depressio, dimensio, eroosio, evoluutio, funktio, kollegio, konservatorio, kopio, obligaatio, optio, personifikaatio, radio, reaktio, studio, televisio, traditio

‑iteetti: aktiviteetti, identiteetti, kapasiteetti, mentaliteetti

‑antti, ‑entti, ‑anssi, ‑enssi: konsonantti, relevantti; fragmentti, presidentti, prosentti, temperamentti; ambulanssi, substanssi; audienssi, ekvivalenssi, potenssi

Samavartaloiset vierasperäiset sanat muodostavat sarjoja, joissa voi esiintyä vartalon fonologista vaihtelua, esim. aktiivinenaktivisti, hierarkiahierarkkinen, meediomeditaatiomeditoida, politiikkapoliitikkopoliittinen, mikroskooppinenmikroskopia, kritiikkikritisoida, latenttilatenssi.

Jotkin vieraslähtöiset pääteainekset tai sananloput, esim. ‑fobia, -(hol)ismi, ‑kratia, ‑logi(a), on voitu abstrahoida johtimeksi tai yhdyssananlopuksi, jolla muodostetaan uusia sanoja:

 
toyotismi, työholismi, viulismi (sl), höpsismi (L) | mitalisti, suklaaholisti (sl) | junttifobia (sl) | juristokratia (L)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot