Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Sanan hahmo > Lainasanat > § 152 Monitavuiset lainat: kriittinen, pasifisti, evoluutio

§ 152 Monitavuiset lainat: kriittinen, pasifisti, evoluutio

Varsinkin monitavuiset lainasanat ovat tyypillisesti fonologiselta hahmoltaan samanlaisia kuin johdokset. Erona on se, että lainasanasta ei yleensä erotu kantasanaa.

Usein vieraskielinen sana on ohjautunut saajakielen tiettyyn sanahahmoon – johdostyyppiin tai muuhun päätteelliseen muottiin – loppuäänteistön, lähinnä sen konsonantiston, samankaltaisuuden vuoksi, esim. porvari (vrt. ruots. borgare), muusikko (vrt. ruots. musiker), rengas (< germ. *hrengaz). Joskus vieraaseen sana-ainekseen on liitetty omaperäinen johdin tai pääteaines, esim. kriittinen, psykologinen, kristillinen, katoli(lai)nen, jolloin lainaa on tarkkaan ottaen vain suffiksia edeltävä vartaloaines; rakenteeltaan samanlaisia ovat lainaverbit (» § 153).

Muuta kuin lyhyeen vokaaliin päättyvää sanahahmoa edustavia muotteja tai johdostyyppejä ja niihin asettuneita lainanomineita ovat esim. seuraavat:

 
‑Vs : ‑VV-: kauris, kinnas, lammas, lunnas, porras, rengas, taivas, tehdas, ankerias, kuningas, ruhtinas; (adjektiiveja:) armas, kaunis, raitis, sairas, viisas
‑Ari: jääkäri, maalari, mestari, mylläri, pajari, puntari, torppari, veskari

‑ex : ‑ee-: hame, herne, käärme, lanne, lääke, raide, ruoste, tarve, vaate

‑(i)nen: rappuset, varpunen

‑kkA: etikka, kapakka, lusikka, piirakka, silakka, urakka; almanakka, klinikka, logiikka

‑kkO: evakko, laatikko, lompakko, varikko; dementikko, koomikko

‑lA: humala, kattila, krapula, kynttilä, satula, sukkula

‑nA: ikkuna, kalkkuna, karsina, lakana, mammona, markkinat, murkina, pakana, pasuuna, päärynä, taikina, tarina, tusina, vaakuna, värttinä; areena, miljoona

‑rA: antura, haikara, tappara, tavara, vasara

Näissä samapäätteisten sanojen ryhmissä on eri-ikäisiä lainoja sekä yleensä myös omaperäisiä sanoja. Esimerkiksi ‑Vs : ‑VV- ‑tyypissä porsas on vanha indoeurooppalainen laina, kangas, keihäs, parras ja harras germaanisia, hammas, kirves, seiväs ja ahdas balttilaisia, saapas slaavilainen, verstas ruotsalainen ja köngäs saamelainen laina.

Oman lainasanaryhmänsä muodostavat vierassanojen latinalais- tai kreikkalaisperäiset substantiivit ja adjektiivit. Ne ovat lainautuneet johdin- tai pääteaineksineen päivineen; useissa tyypeissä lisänä on epenteettinen i, adjektiiveissa myös johdinaines -(i)nen (» § 267). Vierassanojen myötä suomeen on saatu uusia päätteellisiä sanahahmoja.

 
‑isti, ‑ismi: aktivisti, kulinaristi, pasifisti, solisti; alkoholismi, egoismi, mekanismi
‑aali(nen): ideaali, normaali, potentiaali; funktionaalinen, materiaalinen, sentimentaalinen

‑iivi(nen): direktiivi, konservatiivi, motiivi, perspektiivi; kvalitatiivinen, passiivinen

‑iikka, ‑ikko: akustiikka, komiikka, matematiikka, semiotiikka, tekniikka; akateemikko, graafikko, klassikko, mekaanikko, numismaatikko, poliitikko, teoreetikko

‑ia: allergia, antropologia, ensyklopedia, koreografia, tragedia

‑io: akvaario, depressio, dimensio, eroosio, evoluutio, funktio, kollegio, konservatorio, kopio, obligaatio, optio, personifikaatio, radio, reaktio, studio, televisio, traditio

‑iteetti: aktiviteetti, identiteetti, kapasiteetti, mentaliteetti

‑antti, ‑entti, ‑anssi, ‑enssi: konsonantti, relevantti; fragmentti, presidentti, prosentti, temperamentti; ambulanssi, substanssi; audienssi, ekvivalenssi, potenssi

Samavartaloiset vierasperäiset sanat muodostavat sarjoja, joissa voi esiintyä vartalon fonologista vaihtelua, esim. aktiivinenaktivisti, hierarkiahierarkkinen, meediomeditaatiomeditoida, politiikkapoliitikkopoliittinen, mikroskooppinenmikroskopia, kritiikkikritisoida, latenttilatenssi.

Jotkin vieraslähtöiset pääteainekset tai sananloput, esim. ‑fobia, -(hol)ismi, ‑kratia, ‑logi(a), on voitu abstrahoida johtimeksi tai yhdyssananlopuksi, jolla muodostetaan uusia sanoja:

 
toyotismi, työholismi, viulismi (sl), höpsismi (L) | mitalisti, suklaaholisti (sl) | junttifobia (sl) | juristokratia (L)

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Yleistä

Substantiivijohdokset

§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä

Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys

Kollektiivijohdokset

Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja

Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja

Affektisia johdostyyppejä ja muotteja

Slangin ja epämuodollisen kielen johdostyyppejä ja muotteja

Verbikantaiset substantiivijohdokset

Yleistä

Teonnimet ja teon tuloksen nimet

Muodostus

Teonnimistä

Teon tuloksen nimistä

teke-minen

ajel-u, vetäis-y, hak-u

kaat-o, työnt-ö

ava-us, opet-us

hakk-uu, korj-uu

lyö-nti, parturoi-nti

juhli-nta, hyväksy-ntä

johda-nto, toimi-nto

kohi-na, rääky-nä

sekoit-e, kolk-e, jää-nne

kiinty-mys, suostu-mus

löyd-ös, suomenn-os

kerrostu-ma, hahmotel-ma

Muita tyyppejä

Verbivastineelliset teonnimet

Tekijännimet

Välineennimet

Tekopaikan ja tekotilaisuuden nimet

Adjektiivijohdokset

§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta

(i)nen-johdokset

§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit

§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan

Morfofonologiaa

lika-inen, teräks-inen, autta-vainen

jala-llinen, tilasto-llinen

poika-mainen, vaisto-mainen

reun-immainen, sis-immäinen

halki-nainen, ulko-nainen

ajo-ittainen, rinna-kkainen

Muut possessiivijohdokset

Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton

Moderatiivijohdokset

Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja

Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot