Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Muuta sananmuodostusta > Lyhentäminen > § 170 Koostesanat (mopo, Kela, sotu) ja kontaminaatio

§ 170 Koostesanat (mopo, Kela, sotu) ja kontaminaatio

Koostesanat rakentuvat sanayhtymän sanojen osista; osana voi olla muukin kuin sanan alkukirjain, esim. kokonainen tavu: tupo < tulopolitiikka. Koostesanojen muodostuksessa on tavoitteena fonotaktisesti suomen mukainen, vaikeuksitta äännettävä ja taivutettava sanahahmo. Tämä vaikuttaa siihen, mitä osia lähtösanoista tulee mukaan koostesanaan.

Koostesanat ovat yleisimmin kaksitavuisia yhdyssanan alkuosia (a) tai instituutioiden nimiä (b). Appellatiivi on esim. sana mopo (< moottoripolkupyörä).

(a)
lukihäiriö (< lukemis- ja kirjoitus-), luomu- (< luonnonmukainen), sotu- (< sosiaaliturva-), tevateollisuus (< tekstiili- ja vaatetusalan) (PS), mutu- (< musta tuntuu) (skt), tyky- (< työkyvyn edistämis- ja ylläpitämishankkeet)
(b)
Abloy [abloi] (< Ab Låsfabriken Lukkotehdas Oy), Akava (< Akateeminen yhteistyövaltuuskunta), Kela (< Kansaneläkelaitos), Stakes (< Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus), Teosto (< Tekijänoikeustoimisto)

Kontaminaatiolla tarkoitetaan kahden sanan yleensä tahatonta sulautumista yhteen siten, että tulossanassa on fonologisia aineksia kummastakin lähtösanasta. Nämä sulautuvat sanat ovat tyypillisesti synonyymeja tai lähimerkityksisiä, esim. juomaksetviinakset + juomat; pinnertääpinnistää + punnertaa.

Huom. Lyhennesanoista etenkin kirjain- ja koostesanat ovat osa laajempaa lyhenteiden ryhmää. Lyhennesanoja eivät ole sellaiset lyhenteet, jotka esiintyvät vain kirjoituksessa. Tällaisen lyhenteen lukuasuna on aina sitä vastaava lyhentymätön sana tai sanayhtymä, esim. cm [senttimetri(ä)], jne. [ja niin edelleen], n. [noin], nro [numero], Vuorik. [Vuorikatu], ja kyseessä on siten vain ortografinen sana. Lyhennesana taas on fonologisesti ja leksikaalisesti oma sanansa, esim. atk [aateekoo], Kela [kela]. Rajatapauksia ovat esim. sellaiset lyhenteet kuin ao., ko., ns. em. tai tms., jotka saatetaan lukiessa ääntää myös kirjaimittain [aaoo], [koo-oo] jne., tai fil. maist., sos.dem., yms., jotka satunnaisesti voivat ääntyä asussa [filmaist], [sosdem], [yms]. Tällöin nämä siis ovat lyhennesanoja.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot