Futuurilla tarkoitetaan puhehetken kannalta tulevan tilanteen aikaa. Se on vain osittain temporaalinen kategoria, sillä tuleva on aina jotakin mitä vasta odotetaan, ennustetaan tai suunnitellaan tapahtuvaksi. Futuurilla ilmaistua tilannettahan ei vielä ole olemassa puhehetken aikana.
Suomessa ei ole morfologista futuuritempusta, mutta on mahdollista puhua ilmausten futuurisesta merkityksestä. Puhehetken kannalta tulevaa aikaa voidaan ilmaista monilla eri rakenteilla (» § 1543 – 1547). Lisäksi on erilaisia tapoja ilmaista menneen viittaushetken kannalta myöhempää, ”tulevaa menneessä” (» § 1548 – 1549). Finaalirakenteen tulevaan viittaamisesta kuten Hän aloitti huipulta vain pudotakseen pohjalle (l) » § 513.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Imperfektin ja perfektin suhde
Modaaliverbit kielioppiperinteessä
Mahdollisuutta ilmaisevat modaaliverbit
Voida ja sen dynaamiset vastineet
§ 1580 Yleistä modaalisista rakenteista
Olla-verbilliset predikaatit nesessiivirakenteessa
§ 1581 Rakennetyypit on tehtävä ja on pakko ~ tarpeen
§ 1582 Meillä on syytä vs. Meidän on syytä
§ 1583 Predikatiivirakenteet: On hyvä ~ turha ~ järkevää mennä
Modaaliset adverbit ja partikkelit
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä