Futuurilla tarkoitetaan puhehetken kannalta tulevan tilanteen aikaa. Se on vain osittain temporaalinen kategoria, sillä tuleva on aina jotakin mitä vasta odotetaan, ennustetaan tai suunnitellaan tapahtuvaksi. Futuurilla ilmaistua tilannettahan ei vielä ole olemassa puhehetken aikana.
Suomessa ei ole morfologista futuuritempusta, mutta on mahdollista puhua ilmausten futuurisesta merkityksestä. Puhehetken kannalta tulevaa aikaa voidaan ilmaista monilla eri rakenteilla (» § 1543 – 1547). Lisäksi on erilaisia tapoja ilmaista menneen viittaushetken kannalta myöhempää, ”tulevaa menneessä” (» § 1548 – 1549). Finaalirakenteen tulevaan viittaamisesta kuten Hän aloitti huipulta vain pudotakseen pohjalle (l) » § 513.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Jaottomat ja jaolliset substantiivit
§ 554 Jaottomat substantiivit: kynä, tyttö, astiasto, häät
§ 555 Jaolliset substantiivit: vesi, musiikki, rakkaus, juokseminen
§ 556 Jaollisuuden ja jaottomuuden tulkintaa: Elämä on ihanaa ~ lyhyt
Substantiivin määritteet ja täydennykset
Restriktiiviset ja epärestriktiiviset määritteet
Yleismerkityksisten substantiivien määritteet
Taipumaton substantiivimäärite
§ 573 Genetiivimääritteen tulkinnoista
Possessiivinen ja muuta kuuluvuutta ilmaiseva genetiivi
Yksilöivät adjektiivit ja demonstratiiviset proadjektiivit
§ 588 Paikkaa ilmaisevia adverbiaalitäydennyksiä: käynti kotona
§ 589 Abstraktien substantiivien täydennyksiä: usko tulevaan
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Imperfektin ja perfektin suhde
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä