Futuurilla tarkoitetaan puhehetken kannalta tulevan tilanteen aikaa. Se on vain osittain temporaalinen kategoria, sillä tuleva on aina jotakin mitä vasta odotetaan, ennustetaan tai suunnitellaan tapahtuvaksi. Futuurilla ilmaistua tilannettahan ei vielä ole olemassa puhehetken aikana.
Suomessa ei ole morfologista futuuritempusta, mutta on mahdollista puhua ilmausten futuurisesta merkityksestä. Puhehetken kannalta tulevaa aikaa voidaan ilmaista monilla eri rakenteilla (» § 1543 – 1547). Lisäksi on erilaisia tapoja ilmaista menneen viittaushetken kannalta myöhempää, ”tulevaa menneessä” (» § 1548 – 1549). Finaalirakenteen tulevaan viittaamisesta kuten Hän aloitti huipulta vain pudotakseen pohjalle (l) » § 513.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Liittomuodot ja muut moniverbiset rakenteet
§ 451 Mitä verbiliitolla tarkoitetaan?
§ 452 Modaalisia ja aspektuaalisia liittoja: olla tehtävissä, tekemässä
Intransitiivisuus ja transitiivisuus
Intransitiivisten verbien merkitysryhmiä
Transitiivisten verbien merkitysryhmiä
Lause- tai infinitiivitäydennyksen saavat verbit
Täydennyksenä infinitiivilauseke
§ 469 A-infinitiivi ja kolme verbiryhmää: haluta, aikoa, voida
§ 470 MA-infinitiivi vaihtoehtoineen: ehtiä tehdä ~ mukaan juhlimaan
Objektina NP, infinitiivilauseke tai lause
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Imperfektin ja perfektin suhde
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä