Futuurilla tarkoitetaan puhehetken kannalta tulevan tilanteen aikaa. Se on vain osittain temporaalinen kategoria, sillä tuleva on aina jotakin mitä vasta odotetaan, ennustetaan tai suunnitellaan tapahtuvaksi. Futuurilla ilmaistua tilannettahan ei vielä ole olemassa puhehetken aikana.
Suomessa ei ole morfologista futuuritempusta, mutta on mahdollista puhua ilmausten futuurisesta merkityksestä. Puhehetken kannalta tulevaa aikaa voidaan ilmaista monilla eri rakenteilla (» § 1543 – 1547). Lisäksi on erilaisia tapoja ilmaista menneen viittaushetken kannalta myöhempää, ”tulevaa menneessä” (» § 1548 – 1549). Finaalirakenteen tulevaan viittaamisesta kuten Hän aloitti huipulta vain pudotakseen pohjalle (l) » § 513.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Imperfektin ja perfektin suhde
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä