Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Sanarakenne ja sananmuodostus > Sanan hahmo > Lainasanat > § 150 Lainasanakerrostumat ja lainojen mukautuminen

§ 150 Lainasanakerrostumat ja lainojen mukautuminen

Osa kaksi- tai useampitavuisista perussanoista on muista kielistä lainattuja. Sen sijaan yksitavuiset pitkään vokaaliin tai diftongiin päättyvät sanat kuten pää, tie tai tuo-da ovat enimmäkseen omaperäisiä (lainatuissa partikkeleissa kuitenkin on yksitavuisia, esim. jaa, joo, juu, jess). Lainasanoja on hyvin eri-ikäisiä: niitä on tullut kieleen niin sen dokumentoidun kuin varhemmankin, rekonstruoidun historian aikana. Enimmät lainasanat ovat nomineja.

Tärkeimpiä lainasanakerrostumia ovat germaaniset, balttilaiset ja slaavilaiset lainat. Lisäksi on näitä vanhempia indoeurooppalaisia lainoja. Keskeinen germaanisten lainojen alaryhmä ovat sen uudehkoon kerrostumaan kuuluvat ruotsista tai ruotsin kautta tulleet lainat sekä uusimpana ryhmänä englannista saadut lainat.

Lainatut sanat on yleensä mukautettu suomen foneemi‑ ja sanarakenteeseen. Lainan ikä näkyy jossain määrin sen ulkoasusta: mitä vanhempi, sitä mukautuneempi. Kolmi- tai useampitavuiset lainat ovat keskimäärin nuorempia ja äänneasultaan lähempänä lähtösanaansa kuin kaksitavuiset. Monitavuisista lainasanoista osa on asettunut kielessä entuudestaan olleisiin suffiksaalisiin sanamuotteihin: vartalo- tai johdostyyppeihin. Lainasanojen nuorempaa kerrostumaa taas edustavat vierassanat ja sitaattilainat, joiden äänteistö on vähemmän tai ei lainkaan mukautettua (» § 68). Lainasanat ovat osaltaan muovanneet suomen fonotaksia ja äännejärjestelmääkin: vierassanoissa esiintyy sellaisia tavutyyppejä (» § 11 asetelma 4) ja konsonanttifoneemeja (» § 6), joita suomessa ei vanhastaan ole tunnettu.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Yleistä

Persoonapronominit

Demonstratiivipronominit

Refleksiivi- ja resiprookkipronominit

Interrogatiivipronominit

Relatiivipronominit

Kvanttoripronominit

Yleistä

Kvanttoripronominien nimityksistä

Kvanttoripronominien vaikutusala

Kvanttoripronominien syntaksia

Indefiniittiset kvanttoripronominit

Universaaliset kvanttoripronominit

Kieltohakuiset kvanttoripronominit

Samantekevyyden kvanttoripronominit

Kuka, mikä ja kumpi kvanttoripronomineina

Lukumäärän kvanttoripronominit

Pronominien rajankäyntiä

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot