Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Fonologia ja morfofonologia > Äännejärjestelmä > Äänteiden pituus ja kesto > § 9 Lyhyet ja pitkät äänteet

§ 9 Lyhyet ja pitkät äänteet

Äänteen pituus on suomessa distinktiivinen, sanojen merkityksiä erottava piirre. Pituusasteita on kaksi: pitkä ja lyhyt.

 
taakka ≠ takka ≠ taakkaa ≠ takkaa ≠ takaa | takan ≠ takaan ≠ taakan ≠ takkaan ≠ taakkaan | etsi ≠ etsii | kylvetän ≠ kylvetään | mato ≠ matto | hirsi ≠ hirssi | väline ≠ välinne | tuma ≠ tuuma ≠ tumma

Kesto on äänteen fysikaalinen ominaisuus. Pitkänä äänne on sekä mittausten että kuulohavainnon perusteella kestoltaan pitempi kuin vastaava lyhyt äänne eli yksinäisäänne. Pitkää eli kaksoiskonsonanttia kutsutaan geminaataksi (» § 27), lyhyttä yksinäiskonsonantiksi. Vokaaleista käytetään nimityksiä pitkä vokaali (» § 18) ja lyhyt vokaali. Pitkää äännettä merkitään kirjoituksessa kahden saman kirjainmerkin jonolla, esim. tt, ää.

Pituusdistinktio koskee lähes kaikkia suomen foneemeja. Konsonanteista tosin v, j, h ja d esiintyvät yleiskielessä vain lyhyenä, mutta murteellinen konsonanttien geminoituminen (» § 29) koskee niitäkin, esim. rahhaa, ajjaa. Lisäksi sekä yleiskielisessä että muussa puhutussa kielessä on sananrajaista konsonanttien pidentymistä, joka koskee periaatteessa kaikkia konsonantteja (» § 34, 38).

Äänteiden ominaiskestot poikkeavat toisistaan. Ominaiskestoltaan pisimpiä ovat soinnittomat klusiilit ja s, lyhimpiä taas d ja likvidat. Suppeat vokaalit ovat ominaiskestoltaan lyhyempiä kuin väljemmät vokaalit.

Lisäksi äänteiden kestoon voivat vaikuttaa sana-asema ja sanan pituus. Esimerkiksi lounaismurteissa ja savolaismurteissa lyhyen ensitavun jälkeisen tavun lyhyt vokaali pitenee, esim. putòsi, sökö̀.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Äännejärjestelmä

Tavu ja sanapaino

Vokaalit sanan rakenteessa

Konsonantit sanan rakenteessa

Sananrajaisia äänneilmiöitä

Morfofonologinen vaihtelu

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Yleistä

Affektisuus ja kielen tasot

Eksklamatiiviset lausumat

Imperatiivilauseen affektinen käyttö

Voimasanojen kielioppia

Itsenäiset lausekkeet affektisessa käytössä

Kieliopillisten morfeemien affektinen käyttö

Toisto

Sulje kaikki tasot