Hakuohje 
SISÄLLYS > ILMIÖT > Imperatiivi ja muut direktiivit > Imperatiivi- eli käskylause > Käskylause vierusparin jäsenenä > § 1657 Käskylause toimii etu- tai jälkijäsenenä

§ 1657 Käskylause toimii etu- tai jälkijäsenenä

Käskylause on tyypillisesti vierusparin etujäsen (määritelmä » § 1197), se edellyttää puhuteltavalta käskyn noudattamista. Noudattaminen voi olla pelkästään toimintaa, mutta siihen voi myös liittyä jokin kielellinen reaktio, tavallisimmin dialogipartikkeli (a), joskus kokonainen lausekin (b) (tarkemmin » § 1216).

(a)
Tiina: Sano terveisiä sille.
Jari: Joo, (p)
(b)
Mies: Tuo kahvia sitte.
Nainen: Mää tuon kahvii juu. (P)

Käskylause voi kuitenkin olla vierusparin jälkijäsenenä erilaisissa neuvottelutilanteissa. Se toimii tällöin esim. rohkaisevana vastauksena luvan pyytämiseen (c) tai lupautumisen (d) tai ehdotuksen (e) vastaanoton ilmauksena.

(c)
A: Saako tästä ottaa?
B: Ottakaa vaan. ~ Sen kun otatte.
Asiakas: Hei saanko mä ottaa tost pillin?
Tarjoilija: Ota ota. (P)
(d)
S: No ei täs mitää. Mä tota mä voin soitella sulle duuniin jossain vaiheessa.
V: Joo. Soittele ihmeessä. (p)
Tarjoilija: Tota niin vaihanks mä ton kannun?
Asiakas: Joo vaiha vaan jos se on – –. (P)
(e)
Juha: Onkos se Korhonen ylipääjohtaja siellä
 –  –
Kati: Ootahan minä katon,
Juha: No katoppa,
Kati: Oon se tuola annanko mä puhelimen,
Juha: No anna vaikka puhelin sille se puhuminen kato jos se on puhelin on sillä.
Kati: Joo (p)

Monikon 1. persoonan käskylauseella voi lisäksi osoittaa suostumista edellisen puhujan ehdotukseen (f). Myös neuvoa pyytäviin tai ennakoiviin lausumiin tarjottu vastaus voi olla imperatiivimuotoinen (g–h).

(f)
Janne: Mennäänkö huomen painimaa.
Hannu: Mennään vaan. (p)
(g)
S: Sähän voisit kuule alottaa samaan aikaan.
E: Niin mut mistä mä saan ne rahat?
S: Mee töihi ja hanki ne.
E: Niin kai. (p)
(h)
S: Joo, no emmä kyllä oikein mielelläni lähde minnekkää Espooseen hakemaan levykettä.
V: Älä lähekkää. Nii. (p)

Huom. Vahvasti samanmielisissä vastauksissa voidaan käyttää imperatiivimuotoisia lausumia Sano(s) muuta; Älä muuta sano.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Yleistä

Adpositioilmausten merkityssuhteita

Adpositioiden muoto

Adpositioina esiintyvät sanat

Post- ja prepositiolauseke

Rajankäyntejä: Adpositioita ja partikkeleita

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Direktiivin käsitteestä

Imperatiivi- eli käskylause

Muut verbialkuiset direktiivit

Jussiivi

Deonttiset ja performatiiviset ilmaukset direktiiveinä

Direktiivit ja partikkelit

Finiittiverbittömät direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot