Käskylause on tyypillisesti vierusparin etujäsen (määritelmä » § 1197), se edellyttää puhuteltavalta käskyn noudattamista. Noudattaminen voi olla pelkästään toimintaa, mutta siihen voi myös liittyä jokin kielellinen reaktio, tavallisimmin dialogipartikkeli (a), joskus kokonainen lausekin (b) (tarkemmin » § 1216).
Tiina: | Sano terveisiä sille. |
Jari: | Joo, (p) |
Mies: | Tuo kahvia sitte. |
Nainen: | Mää tuon kahvii juu. (P) |
Käskylause voi kuitenkin olla vierusparin jälkijäsenenä erilaisissa neuvottelutilanteissa. Se toimii tällöin esim. rohkaisevana vastauksena luvan pyytämiseen (c) tai lupautumisen (d) tai ehdotuksen (e) vastaanoton ilmauksena.
A: | Saako tästä ottaa? |
B: | Ottakaa vaan. ~ Sen kun otatte. |
Asiakas: | Hei saanko mä ottaa tost pillin? |
Tarjoilija: | ↑Ota ota. (P) |
S: | No ei täs mitää. Mä tota mä voin soitella sulle duuniin jossain vaiheessa. |
V: | Joo. Soittele ihmeessä. (p) |
Tarjoilija: | Tota niin vaihanks mä ton kannun? |
Asiakas: | Joo vaiha vaan jos se on – –. (P) |
Juha: | Onkos se Korhonen ylipääjohtaja siellä |
– – | |
Kati: | Ootahan minä katon, |
Juha: | No katoppa, |
Kati: | Oon se tuola annanko mä puhelimen, |
Juha: | No anna vaikka puhelin sille se puhuminen kato jos se on puhelin on sillä. |
Kati: | Joo (p) |
Monikon 1. persoonan käskylauseella voi lisäksi osoittaa suostumista edellisen puhujan ehdotukseen (f). Myös neuvoa pyytäviin tai ennakoiviin lausumiin tarjottu vastaus voi olla imperatiivimuotoinen (g–h).
Janne: | Mennäänkö huomen painimaa. |
Hannu: | Mennään vaan. (p) |
S: | Sähän voisit kuule alottaa samaan aikaan. |
E: | Niin mut mistä mä saan ne rahat? |
S: | Mee töihi ja hanki ne. |
E: | Niin kai. (p) |
S: | Joo, no emmä kyllä oikein mielelläni lähde minnekkää Espooseen hakemaan levykettä. |
V: | Älä lähekkää. Nii. (p) |
Huom. Vahvasti samanmielisissä vastauksissa voidaan käyttää imperatiivimuotoisia lausumia Sano(s) muuta; Älä muuta sano.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Imperatiivi ja muut direktiivit
§ 1647 Yleistä imperatiivilauseen tehtävistä
Käskylauseen kieliopilliset tuntomerkit
Passiivimuoto monikon 1. persoonan käskylauseessa
Arkaistinen monikon 1. persoonan imperatiivi
Muut verbialkuiset direktiivit