Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuntelujohdokset > Frekventatiivijohdosten morfologiset tyypit > Yleistä > § 357 Frekventatiivijohtimet ja niiden yleisyyssuhteet

§ 357 Frekventatiivijohtimet ja niiden yleisyyssuhteet

Frekventatiivijohdokset ovat karttuva verbiryhmä, johon kuuluu le- ja i-vartaloisia ja joitain muitakin morfologisia johdostyyppejä. Frekventatiiviset johtimet liittyvät niin verbeihin (intransitiivisiin tai transitiivisiin) kuin nomineihinkin (substantiiveihin tai adjektiiveihin). Frekventatiiviset verbinjohtimet ilmenevät asetelmasta 81.

Asetelma 81: Frekventatiiviset verbinjohtimet
Johdin Esimerkkejä  
-ele- haist-el-la, liikut-el-la, kolist-el-la, vilj-el-lä » § 359 
-ile- huoka-il-la, käänty-il-lä, leve-il-lä, lupa-il-la, retke-il-lä, tarkka-il-la » § 360 
-(i)Ctele- herku-tel-la, kaino-stel-la, kiemu-rrel-la, kilvo-itel-la, kumm-itel-la, porsas-tel-la » § 361 
-ske(nte)le- pure-skel-la, yski-skel-lä, käy-skennel-lä » § 362 
-i- loikk-i-a, nokk-i-a, tulv-i-a, tökk-i-ä » § 363 
-ksi- kulje-ksi-a, pure-ksi-a » § 364 
-hti- kade-hti-a, mure-hti-a, ajele-hti-a, vetele-hti-ä » § 365 
-o- harpp-o-a, sauv-o-a, velk-o-a » § 366 
-ise- kol-is-ta, pir-is-tä, tut-is-ta » § 367 

Frekventatiivijohdosten suurin morfologinen ryhmä ovat le-vartaloiset verbit, joita on n. 1 300 sanakirjalekseemiä. Niiden tärkeimmät morfologiset alatyypit ovat ele- ja ile-johtimiset verbit. Muita le-verbejä ovat (i)Ctele- ja ske(nte)le-johdokset. Johtimen -i- ja -O- sisältävät frekventatiiviset johdostyypit ovat pienempiä, ja niissä eronteko johtamattomiin sanoihin on vähemmän selvä; i-loppuisia yhdysjohtimia ovat -ksi- ja -hti-. Johdin -ise- samoin kuin verbiin frekventatiivisen sisällön tuova vartalonloppuinen U (esim. hyllyä, hölskyä, loiskua, välkkyä; » § 340 huom.) eivät liity lekseemikantaan, vaan ainoastaan deskriptiiviseen vartaloainekseen.

le-johdosten muodostus on hyvin tavallista sekä verbeistä että nomineista, muiden frekventatiivisten johdostyyppien ei samassa mitassa. Frekventatiivijohdosta ei silti voi muodostaa kaikista verbeistä eikä kaikista nomineista, etenkään kolmi- tai useampitavuisista.

Huom. Synonymiaa frekventatiivisten le‑, i- ja O-johdostyyppien kesken edustavat esim. kuiskailla ~ kuiskia, lorvailla ~ lorvia, nyökkäillä ~ nyökkiä, paiskella ~ paiskia ~ paiskoa, viskellä ~ viskoa. Sellaiset johdokset kuin oik-o-il-la, viitt-o-il-la, pain-i-skel-la ja ryyp-i-skel-lä sisältävät kaksi frekventatiivijohdinta: o:n tai i:n sekä le-aineksisen johtimen. Samakantaisen ele- ja ile-johdoksen rinnakkaisuus on harvinaista: arvella ~ arvailla, leikellä ~ leikkailla.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Yleistä

Sanan hahmo

Johto-opin käsitteitä

Muuta sananmuodostusta

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot