Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuntelujohdokset > Frekventatiivijohdosten morfologiset tyypit > Yleistä > § 357 Frekventatiivijohtimet ja niiden yleisyyssuhteet

§ 357 Frekventatiivijohtimet ja niiden yleisyyssuhteet

Frekventatiivijohdokset ovat karttuva verbiryhmä, johon kuuluu le- ja i-vartaloisia ja joitain muitakin morfologisia johdostyyppejä. Frekventatiiviset johtimet liittyvät niin verbeihin (intransitiivisiin tai transitiivisiin) kuin nomineihinkin (substantiiveihin tai adjektiiveihin). Frekventatiiviset verbinjohtimet ilmenevät asetelmasta 81.

Asetelma 81: Frekventatiiviset verbinjohtimet
Johdin Esimerkkejä  
-ele- haist-el-la, liikut-el-la, kolist-el-la, vilj-el-lä » § 359 
-ile- huoka-il-la, käänty-il-lä, leve-il-lä, lupa-il-la, retke-il-lä, tarkka-il-la » § 360 
-(i)Ctele- herku-tel-la, kaino-stel-la, kiemu-rrel-la, kilvo-itel-la, kumm-itel-la, porsas-tel-la » § 361 
-ske(nte)le- pure-skel-la, yski-skel-lä, käy-skennel-lä » § 362 
-i- loikk-i-a, nokk-i-a, tulv-i-a, tökk-i-ä » § 363 
-ksi- kulje-ksi-a, pure-ksi-a » § 364 
-hti- kade-hti-a, mure-hti-a, ajele-hti-a, vetele-hti-ä » § 365 
-o- harpp-o-a, sauv-o-a, velk-o-a » § 366 
-ise- kol-is-ta, pir-is-tä, tut-is-ta » § 367 

Frekventatiivijohdosten suurin morfologinen ryhmä ovat le-vartaloiset verbit, joita on n. 1 300 sanakirjalekseemiä. Niiden tärkeimmät morfologiset alatyypit ovat ele- ja ile-johtimiset verbit. Muita le-verbejä ovat (i)Ctele- ja ske(nte)le-johdokset. Johtimen -i- ja -O- sisältävät frekventatiiviset johdostyypit ovat pienempiä, ja niissä eronteko johtamattomiin sanoihin on vähemmän selvä; i-loppuisia yhdysjohtimia ovat -ksi- ja -hti-. Johdin -ise- samoin kuin verbiin frekventatiivisen sisällön tuova vartalonloppuinen U (esim. hyllyä, hölskyä, loiskua, välkkyä; » § 340 huom.) eivät liity lekseemikantaan, vaan ainoastaan deskriptiiviseen vartaloainekseen.

le-johdosten muodostus on hyvin tavallista sekä verbeistä että nomineista, muiden frekventatiivisten johdostyyppien ei samassa mitassa. Frekventatiivijohdosta ei silti voi muodostaa kaikista verbeistä eikä kaikista nomineista, etenkään kolmi- tai useampitavuisista.

Huom. Synonymiaa frekventatiivisten le‑, i- ja O-johdostyyppien kesken edustavat esim. kuiskailla ~ kuiskia, lorvailla ~ lorvia, nyökkäillä ~ nyökkiä, paiskella ~ paiskia ~ paiskoa, viskellä ~ viskoa. Sellaiset johdokset kuin oik-o-il-la, viitt-o-il-la, pain-i-skel-la ja ryyp-i-skel-lä sisältävät kaksi frekventatiivijohdinta: o:n tai i:n sekä le-aineksisen johtimen. Samakantaisen ele- ja ile-johdoksen rinnakkaisuus on harvinaista: arvella ~ arvailla, leikellä ~ leikkailla.

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

ILMIÖT

Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa

Kongruenssi

Yleistä

Subjektin ja predikaatin kongruenssi

Persoonakongruenssi

Lukukongruenssi

Kieltoverbin kongruenssin vaihtelu

Kongruenssi verbin liittomuodoissa

Possessiivikongruenssi

Kongruenssi substantiivilausekkeessa

Passiivi ja passiivimaiset rakenteet

Nollapersoona

Sanajärjestys

Määräisyys ja viittaaminen

Referointi

Aspekti

Tempus

Modaalisuus

Kielto ja kielteiset ilmaukset

Imperatiivi ja muut direktiivit

Kysymykset

Affektiset konstruktiot ja keinot

Sulje kaikki tasot