Hakuohje 
SISÄLLYS > SANAT > Verbijohdokset > Muuttamisjohdokset > Verbikantaiset muuttamisjohdokset > § 312 Kantaverbin ja johdoksen välisiä eroja

§ 312 Kantaverbin ja johdoksen välisiä eroja

Verbikantaiset muuttamisjohdokset ilmaisevat semanttisesti kausatiivisessa käytössään kantaverbin tarkoittaman toiminnan, tapahtuman tai tilan aiheuttamista:

 
syöttää ’aiheuttaa, että syö’ | makuuttaa ’aiheuttaa, että makaa; pakottaa makaamaan’ | pesettää ’aiheuttaa, että pesee; panna pesemään’ | pudottaa ’aiheuttaa, että putoaa; päästää putoamaan’ | naurattaa ’aiheuttaa, että nauraa; saada nauramaan’

Johdin vaikuttaa kantaverbin valenssiin siten, että johdoksella on yksi nominaalinen täydennys enemmän. Kun kantana on intransitiivinen verbi, tämä täydennys on objekti. Tyypillisiä ovat tapaukset, joissa intransitiivisen verbin subjekti vastaa siitä johdetun muuttamisjohdoksen objektia.

 
uida + -ttA- > uittaa
Kaarnavene ui. vrt. Lapsi uittaa kaarnavenettä.
 
tottua + -ttA- > totuttaa
Lapsi tottuu veteen. vrt. Isä totuttaa lapsen veteen.

Jos kantana on transitiivinen verbi, kausatiivijohdin lisää sen valenssiin adverbiaalin, yleensä adessiivimuotoisen, ja johtamisen tuloksena on teettojohdos (» § 313315). Adverbiaali vastaa kantaverbin subjektia, mutta toisin kuin subjekti se on valinnainen.

 
pestä + -ttA- > pesettää
Isä pesi auton. vrt. Äiti pesetti auton (isällä).

Muuttamisjohdoksen subjektitarkoite on tyypillisesti agentiivinen (ihminen) ja objektitarkoite useimmiten eloton (a). Ryhmän (b) tapaukset, joissa objektinkin tarkoitteena on ihminen, ovat harvinaisempia ja läheisiä teettojohdoksille (» § 315).

(a)
Riki alkoi kantaa laukkuja hissiin ja mahdutti ne autoonsa. (k) | Samassa rytäkässä seurue hajotti kodin irtaimiston alkutekijöihinsä. (l) | Dora kilisytti sulavia jääpaloja lasissaan – –. (k) | Opiskelijoiden on pakko viivästyttää valmistumistaan (L) [otsikko]
(b)
Kouluttajat olisivat seisottaneet varusmiehiä alasti pakkasessa. (a) | Leikkien avulla vauvoja totutetaan veteen. (L)

Myös eloton tai abstrakti subjektitarkoite voidaan käsittää muutoksen aiheuttavaksi:

(c)
– – puiset kattorakennelmat ovat päästäneet lävitseen vettä, joka on lahottanut seiniä ja lattioita. (L) | Kasvimaailmassa lämmin talvi paisuttaa silmuja. (L) | Maksujen viivästyminen seisottaa valmista tavaraa verstaalla – –. (l)

Huom. Verbit panna, laittaa, käskeä ym. ja MA-infinitiivin illatiivi muodostavat kausatiivisia rakenteita, jotka vastaavat sisällöltään muuttamisjohdoksia, esim. laittaa tuli palamaan; panna lapset siivoamaan huoneensa (» § 479).

Sulje kaikki tasot

KOKO SISÄLLYSLUETTELO

SANAT

Fonologia ja morfofonologia

Taivutus

Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat

Sanarakenne ja sananmuodostus

Nominijohdokset

Verbijohdokset

Yleistä

Muuttamisjohdokset

Muuttumisjohdokset

Muuntelujohdokset

Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit

Yhdyssanat

RAKENNE

Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta

Verbit

Infinitiivit ja partisiipit

Substantiivit

Adjektiivit

Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit

Adverbit

Post- ja prepositiot eli adpositiot

Pronominit ja muut pro-sanat

Numeraalit

Partikkelit

Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit

Nominaaliset lauseenjäsenet

Lausuma ja vuoro

Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina

Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet

Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet

Lause täydennyksenä ja lausekkeen osana

Ellipsi

Yleistä

Lauseen nominaalisia ellipsejä

Lauseen verbiosan ellipsejä

Vieruspari ja sekvenssi

ILMIÖT

Sulje kaikki tasot