Refleksiivipronomini on sana itse, johon yleensä liittyy possessiivisuffiksi (kuitenkin » § 731). Refleksiivipronominilla ilmaistaan kahdesta saman lauseen samatarkoitteisesta ilmauksesta se, joka ei ole subjektina. Pronominilla on siis samassa lauseessa korrelaatti, jonka kieliopillista persoonaa pronominiin liittyvä possessiivisuffiksi edustaa; korrelaatti on yleensä subjekti ja tyypillisesti ihmisviitteinen. Refleksiivipronominin viittaussuhteista » § 1445 – 1455.
Korrelaatti | Refleksiivipronomini | |
Minä | olen kertonut sinulle kaiken | itsestäni. |
Te | taidatte olla tyytyväisiä | itseenne. |
Hän | ei enää pystynyt hillitsemään | itseään. |
Miehet | todistivat | itseään vastaan. |
Refleksiivipronominia käytetään pelkästään itsenäisen NP:n tavoin. Sen ainoa mahdollinen laajennus on kongruoiva määrite oma (» § 1456):
Sanalla itse on useita käyttöjä, joissa se ei ole refleksiivipronomini (» § 768 – 769). Tällainen on esim. lauseessa Olen itsekin ajatellut samoin. Muita refleksiivisyyden ilmaisukeinoja ovat refleksiivinen possessiivisuffiksi (» § 1445) ja refleksiivijohdokset » § 334 – 335. Jotkin refleksiivipronominin muodot ovat adverbistuneita: (puhua) itsekseen, (tapahtua) itsestään.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Kieliopilliset sijat ja adverbiaalien sijat
§ 1222 Kieliopilliset sijat ja ilmauksen rakenne
§ 1223 Adverbiaalien sijat eli semanttiset sijat
§ 1224 Semanttissijaiset lausekkeet vs. adverbit ja adpositiot
§ 1238 Mitä sisä- ja ulkopaikallissijoilla tarkoitetaan?
§ 1239 Sisäpaikallissijat: rajattu tila, kiinteä yhteys
§ 1240 Ulkopaikallissijat: pinta, rajaamaton paikka, äärellä olo
Paikannimet: Kittilästä Kreetalle
Kokonaisuuden osa: kiskoa lasta kädestä, iskeä miestä nenään
Osan ominaisuus: kaunis kasvoiltaan, ahdas hartioista
Paikallissijat ajanilmauksissa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset