Refleksiivipronomini on sana itse, johon yleensä liittyy possessiivisuffiksi (kuitenkin » § 731). Refleksiivipronominilla ilmaistaan kahdesta saman lauseen samatarkoitteisesta ilmauksesta se, joka ei ole subjektina. Pronominilla on siis samassa lauseessa korrelaatti, jonka kieliopillista persoonaa pronominiin liittyvä possessiivisuffiksi edustaa; korrelaatti on yleensä subjekti ja tyypillisesti ihmisviitteinen. Refleksiivipronominin viittaussuhteista » § 1445 – 1455.
Korrelaatti | Refleksiivipronomini | |
Minä | olen kertonut sinulle kaiken | itsestäni. |
Te | taidatte olla tyytyväisiä | itseenne. |
Hän | ei enää pystynyt hillitsemään | itseään. |
Miehet | todistivat | itseään vastaan. |
Refleksiivipronominia käytetään pelkästään itsenäisen NP:n tavoin. Sen ainoa mahdollinen laajennus on kongruoiva määrite oma (» § 1456):
Sanalla itse on useita käyttöjä, joissa se ei ole refleksiivipronomini (» § 768 – 769). Tällainen on esim. lauseessa Olen itsekin ajatellut samoin. Muita refleksiivisyyden ilmaisukeinoja ovat refleksiivinen possessiivisuffiksi (» § 1445) ja refleksiivijohdokset » § 334 – 335. Jotkin refleksiivipronominin muodot ovat adverbistuneita: (puhua) itsekseen, (tapahtua) itsestään.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
§ 720 Tämä, tuo, se, nämä, nuo, ne
§ 721 Proadverbit ja -adjektiivit: täällä, sellainen
Deiktinen kolmijako tämä, tuo, se
Demonstratiivipronominien määritteet
Refleksiivi- ja resiprookkipronominit
Pronominin valinta: joka, kuka ja mikä
§ 736 Korrelaatin yksilöinti ja muita vaihtelun tekijöitä
§ 737 Itsenäisessä ja lauseeseen liittyvässä relatiivilauseessa
Kvanttoripronominien nimityksistä
Kvanttoripronominien vaikutusala
Kvanttoripronominien syntaksia
Indefiniittiset kvanttoripronominit
Universaaliset kvanttoripronominit
Distributiiviset kvanttoripronominit jokainen, joka, (itse) kukin
Kieltohakuiset kvanttoripronominit
Samantekevyyden kvanttoripronominit
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet