Adjektiivit ja adverbit voivat saada samanlaisia määritteitä:
| varsin ihana(sti) | liian sininen ~ paljon |
| miellyttävän kuuluva(sti) | täysin sekainen ~ sekaisin |
| melkein valmis ~ perillä | kaksi päivää vanha ~ myöhässä |
| mukavasti väsynyt ~ väsyksissä |
Adjektiivien ja adverbien yhteyttä osoittaa myös se, että sti-loppuisista sanoista pääosa on adjektiivikantaisia: ihanasti, nopeasti, hirveästi, runsaasti. Päätteen ‑sti sisältävät sanat ovat kuitenkin adverbeja sikäli, että ne käyttäytyvät syntaktisesti kuten muutkin adverbit määrittäen lausetta, verbiä, nomineja ja adverbeja.
Myös komparoituminen on piirre, joka yhdistää monia adverbeja adjektiiveihin: mielellään : mieluummin, mieluinen : mieluisampi. Komparoituinakin adverbit eroavat adjektiiveista siinä, etteivät ne esiinny substantiivin kongruoivina määritteinä.
Adjektiiveissa on pieni joukko kokonaan taipumattomia sanoja, jotka esiintyvät vain substantiivin etumääritteinä, esim. eri tyypille, aimo annoksessa. Adverbeissa on vastaavasti kourallinen taipumattomia puhki-tyyppisiä adverbeja, jotka nekin esiintyvät vain yhdessä lauseasemassa: predikatiiviadverbiaalina (» § 979):
| Taipumaton adjektiivi | Adverbi |
| Tämä on pikku juttu. | *Tämä on auki juttu. |
| *Tämä juttu on pikku. | Tämä juttu on auki. |
Edellinen pykälä