Adjektiivit ja adverbit voivat saada samanlaisia määritteitä:
| varsin ihana(sti) | liian sininen ~ paljon |
| miellyttävän kuuluva(sti) | täysin sekainen ~ sekaisin |
| melkein valmis ~ perillä | kaksi päivää vanha ~ myöhässä |
| mukavasti väsynyt ~ väsyksissä |
Adjektiivien ja adverbien yhteyttä osoittaa myös se, että sti-loppuisista sanoista pääosa on adjektiivikantaisia: ihanasti, nopeasti, hirveästi, runsaasti. Päätteen ‑sti sisältävät sanat ovat kuitenkin adverbeja sikäli, että ne käyttäytyvät syntaktisesti kuten muutkin adverbit määrittäen lausetta, verbiä, nomineja ja adverbeja.
Myös komparoituminen on piirre, joka yhdistää monia adverbeja adjektiiveihin: mielellään : mieluummin, mieluinen : mieluisampi. Komparoituinakin adverbit eroavat adjektiiveista siinä, etteivät ne esiinny substantiivin kongruoivina määritteinä.
Adjektiiveissa on pieni joukko kokonaan taipumattomia sanoja, jotka esiintyvät vain substantiivin etumääritteinä, esim. eri tyypille, aimo annoksessa. Adverbeissa on vastaavasti kourallinen taipumattomia puhki-tyyppisiä adverbeja, jotka nekin esiintyvät vain yhdessä lauseasemassa: predikatiiviadverbiaalina (» § 979):
| Taipumaton adjektiivi | Adverbi |
| Tämä on pikku juttu. | *Tämä on auki juttu. |
| *Tämä juttu on pikku. | Tämä juttu on auki. |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
§ 653 Tavan adverbien tyyppejä
§ 654 Paikallissijaiset tavan adverbit: tosissaan, erilleen, huolella
Määrän adverbit ja partikkelit
Määrän suuruus ja tavan intensiteetti: paljon, liikaa, kasoittain
Intensiteettisanat: melko, erityisen
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä