Kolmitavuisia (e)rtA-vartaloisia verbejä on n. 50 sanakirjalekseemiä ja (e)ltA-vartaloisia parikymmentä. Valtaosa on intransitiivisia deskriptiivisiä verbejä. (e)rtA- ja (e)ltA-verbimuotit ovat karttuvia deskriptiivisanastolle tyypilliseen tapaan, joskaan kovin runsas äännevaihteluun perustuva uudismuodostus ei ole niille ominaista. (Deskriptiiviverbeistä » § 309.)
Kantasanallisia (e)rtA-verbeistä ovat vain värinnimeen perustuvat kellertää, punertaa, sinertää ja verbikantainen kaivertaa (< kaivaa), (e)ltA-verbeistä oivaltaa, soveltaa (< sopia), edeltää ja sisältää. Ei-deskriptiivisiä (e)ltA-verbejä ovat myös sukeltaa ja vaeltaa.
Lisäksi monilla (e)rtA- ja (e)ltA-muottien verbeillä on kantasanan sijaan merkitykseltään yhteensopivia korrelaatteja, esim. ahertaa (vrt. ahkera), näpertää (vrt. näppi, näppärä), töhertää (vrt. töhriä, töhrätä), vaikertaa (vrt. vaikeroida).
Huom. Johdinaines -ltA- sisältyy myös momentaaniseen verbinjohtimeen -AltA-, esim. painaltaa (» § 368 huom.).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet