Vierassanoista sellaisiin nomineihin, joissa on vokaaleja molemmista sointuvokaalien ryhmistä (ja etuvokaalina etenkin y), liittyy usein joko etu- tai takavokaalinen suffiksi (a). Variaatiota suffiksin suhteen on myös, jos takavokaalia seuraa neutraaleja vokaaleja (b).
Samoja vokaaleja sisältävät sanat eivät välttämättä käyttäydy yhtäläisesti. Esimerkiksi sana arkkitehti saa useammin etuvokaalisen päätteen kuin sana ateisti: arkkitehtia ~ arkkitehtiä, ateistia ~ ateistiä.
Suffikseissa esiintyy myös vierassanan kirjoitusasun ja ääntöasun erilaisuudesta johtuvaa vokaalivaihtelua. Takavokaalin sisältävää kirjoitusasua voi vastata etuvokaalinen ääntämys (c), tai alkuperäinen ääntämys on takavokaalinen mutta kirjoitusasu ja sen mukainen suomen ääntämys etuvokaalinen (d).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Modaaliverbit kielioppiperinteessä
Mahdollisuutta ilmaisevat modaaliverbit
Voida ja sen dynaamiset vastineet
§ 1580 Yleistä modaalisista rakenteista
Olla-verbilliset predikaatit nesessiivirakenteessa
§ 1581 Rakennetyypit on tehtävä ja on pakko ~ tarpeen
§ 1582 Meillä on syytä vs. Meidän on syytä
§ 1583 Predikatiivirakenteet: On hyvä ~ turha ~ järkevää mennä
Modaaliset adverbit ja partikkelit
Kielto ja kielteiset ilmaukset