Vierassanoista sellaisiin nomineihin, joissa on vokaaleja molemmista sointuvokaalien ryhmistä (ja etuvokaalina etenkin y), liittyy usein joko etu- tai takavokaalinen suffiksi (a). Variaatiota suffiksin suhteen on myös, jos takavokaalia seuraa neutraaleja vokaaleja (b).
Samoja vokaaleja sisältävät sanat eivät välttämättä käyttäydy yhtäläisesti. Esimerkiksi sana arkkitehti saa useammin etuvokaalisen päätteen kuin sana ateisti: arkkitehtia ~ arkkitehtiä, ateistia ~ ateistiä.
Suffikseissa esiintyy myös vierassanan kirjoitusasun ja ääntöasun erilaisuudesta johtuvaa vokaalivaihtelua. Takavokaalin sisältävää kirjoitusasua voi vastata etuvokaalinen ääntämys (c), tai alkuperäinen ääntämys on takavokaalinen mutta kirjoitusasu ja sen mukainen suomen ääntämys etuvokaalinen (d).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet