Jaotonkin subjekti voi olla partitiivissa, jos lause on kielteinen. Partitiivisubjektin saavat pääasiassa olla-verbi (a), muut tyypilliset eksistentiaaliverbit kuten löytyä, näkyä, kuulua, syntyä, tapahtua, sattua ja tulla (b) sekä kieltohakuiset, vaikeaa saatavuutta ilmaisevat verbit herua ja hellitä (c). Monissa partitiivin esiintymäyhteyksissä nominatiivi ei ole mahdollinen vaihtoehto. Toisin kuin prototyyppisessä eksistentiaalilauseessa, kielteisessä lauseessa partitiivisubjekti on usein määräinen, esim. anaforinen, ja sijaitsee lauseen alussa.
Partitiivisubjekti esiintyy paitsi kieltolauseissa myös kysymyslauseissa kuten Onks kasia menny? (P) [raitiovaunusta] (kieltohakuisuutta sallivista rakenteista » § 1638).
Partitiivisubjektillinen kieltolause ilmaisee, että koko tilanne kielletään; esim. olla-verbin yhteydessä kielto koskee subjektin tarkoitteen olemassaoloa (a), näkyä- ja kuulua-verbien yhteydessä tarkoitteen ilmaantumista näköpiiriin (b). Nominatiivisubjektillisessa kieltolauseessa on kiellon fokuksena jokin muu osa lauseesta kuin subjekti (d). Lauseella ei silloin kielletä subjektin tarkoitteen olemassaoloa vaan esim. sen oleminen tietyssä paikassa, sen määrä, sen jokin ominaisuus tai sen kategoria. Näitä nominatiivisubjektillisen lauseen kiellon fokuksen tulkintoja havainnollistetaan ryhmässä (e) vaan-ilmausten avulla (» § 1618).
Monissa tapauksissa kieltoon perustuva partitiivi on mahdollinen vain jos lausekkeessa on kielteinen kvanttoripronomini tai muu kieltoa vahvistava aines, esim. yhtään, ainoatakaan, ensimmäistäkään (f).
Ilman kieltoa vahvistavaa ainesta partitiivi on mahdollinen lähinnä silloin, kun NP on määräinen (Häntä ei löytynyt) tai kun kielletään sellaisen entiteetin olemassaolo, jota kyseisessä paikassa tai omistajalla yleensä on vain yksi: Kupissa ei ole korvaa; vrt. ?Maajoukkueessa ei pelaa ~ ole jyväskyläläistä. Myös monikko mahdollistaa partitiivin (Joukkueessa ei pelaa jyväskyläläisiä): tällöin partitiivi ei perustu nimenomaan kieltoon.