VISK - § 918 Jos meitä ei olisi vs. jos me emme olisi täällä

SISÄLLYS > RAKENNE > Nominaaliset lauseenjäsenet > Subjekti > Partitiivi ja nominatiivi subjektissa > Subjektin sija kieltolauseessa > § 918 Jos meitä ei olisi vs. jos me emme olisi täällä

§ 918 Jos meitä ei olisi vs. jos me emme olisi täällä

Jaotonkin subjekti voi olla partitiivissa, jos lause on kielteinen. Partitiivisubjektin saavat pääasiassa olla-verbi (a), muut tyypilliset eksistentiaaliverbit kuten löytyä, näkyä, kuulua, syntyä, tapahtua, sattua ja tulla (b) sekä kieltohakuiset, vaikeaa saatavuutta ilmaisevat verbit herua ja hellitä (c). Monissa partitiivin esiintymäyhteyksissä nominatiivi ei ole mahdollinen vaihtoehto. Toisin kuin prototyyppisessä eksistentiaalilauseessa, kielteisessä lauseessa partitiivisubjekti on usein määräinen, esim. anaforinen, ja sijaitsee lauseen alussa.

(a)

Jos hän niin olisi tehnyt [päästänyt jokaisen lähelleen] näiden 32 julkisuuden vuoden aikana, häntä ei enää olisi. (l) ~ *hän ei enää olisi | Siis: ei ole sateenkaarta ilman katsojaa, sinua. (l) | Tuskin on vaikuttavampaa eläintä kuin reilusti satakiloinen villisikauros. (l)

(b)

Mies lähti sunnuntaiaamuna metsälle. Kun häntä ei kuulunut takaisin, aloitettiin iltapäivällä etsinnät. (l) ~ *Hän ei kuulunut takaisin. | Tänäkään vuonna ei syntynyt eroottista rakkausromaania. (l) | Neringriä ei löydy mistään meikäläisistä kartoista, mutta siellä se vaan on. (l) | Tuoretta ja laadukasta brittiläistä jännityssarjaa ei ohjelmistossa juuri tällä hetkellä pyöri. (l)

(c)

– Me jätimme anomuksen ja saimme alustavan lupauksen, mutta edes symbolista rahasummaa ei ole herunut, – –. (l) ~ *Edes symbolinen rahasumma ei ole herunut. | Esko-Juhani Tennilältä ei heltiä kommenttia. (l)

Partitiivisubjekti esiintyy paitsi kieltolauseissa myös kysymyslauseissa kuten Onks kasia menny? (P) [raitiovaunusta] (kieltohakuisuutta sallivista rakenteista » § 1638).

Partitiivisubjektillinen kieltolause ilmaisee, että koko tilanne kielletään; esim. olla-verbin yhteydessä kielto koskee subjektin tarkoitteen olemassaoloa (a), näkyä- ja kuulua-verbien yhteydessä tarkoitteen ilmaantumista näköpiiriin (b). Nominatiivisubjektillisessa kieltolauseessa on kiellon fokuksena jokin muu osa lauseesta kuin subjekti (d). Lauseella ei silloin kielletä subjektin tarkoitteen olemassaoloa vaan esim. sen oleminen tietyssä paikassa, sen määrä, sen jokin ominaisuus tai sen kategoria. Näitä nominatiivisubjektillisen lauseen kiellon fokuksen tulkintoja havainnollistetaan ryhmässä (e) vaan-ilmausten avulla (» § 1618).

(d)

Uskon ettei ole olemassa vain tämä yksi elämä, vaan jatkamme kehitystä. (l) | – Mä päätinkin yllättää, Ilpo sanoi, kun paketista ei tullutkaan pannu. (k)

(e)

Hän ei enää olisi täällä [vaan jossakin muualla]. | Ei ole olemassa vain tämä yksi elämä [vaan useampia mahdollisia]. | Minulla ei ole siniset silmät [vaan harmaat]. | Alussa ei ollut sana vaan jokin kemiallinen olio, joka pystyi monistumaan. (l)

Monissa tapauksissa kieltoon perustuva partitiivi on mahdollinen vain jos lausekkeessa on kielteinen kvanttoripronomini tai muu kieltoa vahvistava aines, esim. yhtään, ainoatakaan, ensimmäistäkään (f).

(f)

Kiekkomaajoukkueessa ei pelaa yhtään jyväskyläläistä, mutta JyPHT:n fysioterapeutti Jari Rautiainen kuuluu Leijonien vakiokalustoon. (l) | Ei kai paikalla olisi muutoin ollut elvistelemässä ainoatakaan vähäpukeista syvähaastattelun arvoista kaunista tennisfania. (l) | Ensimmäistäkään viisumihakemusta ei ole näkynyt. (l)

Ilman kieltoa vahvistavaa ainesta partitiivi on mahdollinen lähinnä silloin, kun NP on määräinen (Häntä ei löytynyt) tai kun kielletään sellaisen entiteetin olemassaolo, jota kyseisessä paikassa tai omistajalla yleensä on vain yksi: Kupissa ei ole korvaa; vrt. ^?Maajoukkueessa ei pelaa ~ ole jyväskyläläistä. Myös monikko mahdollistaa partitiivin (Joukkueessa ei pelaa jyväskyläläisiä): tällöin partitiivi ei perustu nimenomaan kieltoon.