Alisteisessa lauseessa tempusmuoto ei ole välttämättä deiktinen siinä mielessä, että se kytkisi tilanteen suoraan ilmauksen esittämisen aikaan, puhehetkeen. Esimerkiksi seuraavissa tapauksissa hallitsevan lauseen verbi on imperfektissä ja alisteisen lauseen preesens ilmaisee menemätöntä aikaa suhteessa tuohon kyseiseen menneeseen. Se jättää avoimeksi suhteen puhehetkeen.
Seuraavassa taas alisteisen lauseen imperfekti ei välttämättä viittaa puhehetkeä varhempaan tilanteeseen; hallitseva lause on merkitykseltään futuurinen. Ilmauksessa esitetään, että lenkillä käydään ennen kuin siitä tulevassa ajassa kerrotaan. Tilanne ei kuitenkaan täsmenny suhteessa puhehetkeen (» § 1472 – 1473, jossa laajemmin referoinnin tempuksista).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Imperfektin ja perfektin suhde
Kielto ja kielteiset ilmaukset