Lisäävistä lausumapartikkeleista entä(s) on listaava ja samanaikaisesti kysyvä (» § 1702). Usein entä(s) liittyy interrogatiiviseen lausumaan. Kun lausumassa ei ole varsinaista kysymyselementtiä, entä(s) tekee lausumasta kysyvän. Entä(s)-alkuinen vuoro on aina jakson keskellä, se jatkaa meneillään olevaa puheenaihetta. Lausuma voi käsittää vain yhden lausekkeen tai sanankin. Entä ei ole leimallisesti vain puheessa käytetty lausumapartikkeli; puheessa liitepartikkelillinen entäs on kuitenkin yleisempi vaihtoehto.
| Lääkäri: | Ootteko te ahkera suolankäyttäjä. |
| Potilas: | No em mää ny sillain oo ja – – |
| Lääkäri: | Joo. Entäs alkoholia, |
| Potilas: | No sitä käytetään nyt on kesällä tullu käytettyä vähä runsaammin – –. (P) |
Varsinkin partikkeliketjut entä jos ja entä ellei tuovat esiin jonkin vaihtoehdon puheenalaiseen näkökulmaan; näitä seuraavana lausumana on lause.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Infinitiivien tehtävät ja infinitiivilausekkeiden rakenne
Verbiketju ja infiniittirakenteen sulautumisen asteet
A- ja MA-infinitiivilauseke objektina ja adverbiaalina
A-infinitiivilauseke subjektina
§ 503 Minua pelotti lähteä ja muut infinitiivisubjektitapaukset
§ 504 Olla tai intransitiiviverbi: Oli ihana ~ tuntui ihanalta uida
Infinitiivilauseke nominin määritteenä
A-infinitiivin perusmuoto adverbiaalina
Irrallinen, interrogatiivinen ja relatiivinen infinitiivilauseke
Partisiippien tehtävät ja partisiippilausekkeen rakenne
Partisiippien merkitys ja aikasuhteet
Aiemman ja päättymättömän ajan partisiipit
Passiivin VA-partisiipin tulkinnat
Referatiivirakenteen merkitys ja käyttö
Aktiivi- ja passiivimuotoinen referatiivirakenne
Referatiivirakenteen verbinjälkeisen NP:n sija
Subjektina toimiva referatiivirakenne ja näkyy tulevan -rakenne
§ 543 Mikä temporaalirakenne on
Temporaalirakenteen aikasuhteet ja merkitystulkinnat
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä