Lisäävistä lausumapartikkeleista entä(s) on listaava ja samanaikaisesti kysyvä (» § 1702). Usein entä(s) liittyy interrogatiiviseen lausumaan. Kun lausumassa ei ole varsinaista kysymyselementtiä, entä(s) tekee lausumasta kysyvän. Entä(s)-alkuinen vuoro on aina jakson keskellä, se jatkaa meneillään olevaa puheenaihetta. Lausuma voi käsittää vain yhden lausekkeen tai sanankin. Entä ei ole leimallisesti vain puheessa käytetty lausumapartikkeli; puheessa liitepartikkelillinen entäs on kuitenkin yleisempi vaihtoehto.
Lääkäri: | Ootteko te ahkera suolankäyttäjä. |
Potilas: | No em mää ny sillain oo ja – – |
Lääkäri: | Joo. Entäs alkoholia, |
Potilas: | No sitä käytetään nyt on kesällä tullu käytettyä vähä runsaammin – –. (P) |
Varsinkin partikkeliketjut entä jos ja entä ellei tuovat esiin jonkin vaihtoehdon puheenalaiseen näkökulmaan; näitä seuraavana lausumana on lause.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet