Samassa NP:ssä voi olla useampia tarkenteita, sekä epämääräisiä että määräisiä. Yhdistelmässä se yks (a) tarkenne se antaa ymmärtää, että tarkoitteesta on ollut aiemmin puhetta. Samalla yks kuitenkin ilmaisee, että tarkoitteen identiteetti on irrelevantti tai että sen tunnistaminen voi edellyttää puhujalta lisäselvitystä. Ilmaus sitä semmoista pallomerta (b) vetoaa yhteiseen tietoon tai keskusteluun samalla kun sana semmoista osoittaa, että tarkoite voi olla puhuteltavalle tuntematonkin. Yhdistelmä tää yks (c) osoittaa tarkoitteen tunnistamisen irrelevantiksi (yks) ja samalla tarkoitteen puhujan huomiopiiriin kuuluvaksi (tää) (huomiopiiristä » § 1424).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Partikkelit ja muut pikkusanat
§ 797 Mitä ovat dialogipartikkelit?
§ 798 Dialogipartikkelien jaottelu
§ 813 Yksiosaiset ja kieltoverbin tai liitepartikkelin sisältävät
§ 822 Sävypartikkeli vai adverbi?
Ei-temporaaliset nyt, sit(ten), aina ja vasta
§ 823 Nyt vakiintuneissa ilmauksissa, direktiiveissä ja lisäyksissä
§ 824 Partikkelin nyt aikaansaamia sävyjä
Fokuspartikkelien inklusiivinen käyttö
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Määräisyys, tunnistettavuus ja tunnettuus
Määräisyyden ja epämääräisyyden osoittaminen tarkenteilla
Epämääräisyyttä osoittavat tarkenteet
§ 1410 Spesifiset eräs ja yksi, yleisesti indefiniittinen joku
Indeksaalinen, deiktinen, korrelaatti ja tulkintapohja
Lauseiden välinen ja lauseen sisäinen anafora
Lauseensisäinen anafora: refleksiiviset ainekset
Refleksiivisyys ja muu anafora
§ 1448 Ensisijainen korrelaatti subjekti tai subjektimainen jäsen
Refleksiivisyys infiniittisissä rakenteissa
Kielto ja kielteiset ilmaukset
Edellinen pykälä