Kun lauseke esiintyy vierusparin etujäsenenä keskellä keskustelua eikä kyseessä ole direktiivi, vuoro on merkitykseltään sidoksissa edeltävään kontekstiin. Se ei kuitenkaan ole yhtä lailla edellisen vuoron syntaktisesti ennakoima kuin jälkijäsenet.
Lauseketta käytetään tarkistuskysymyksenä, jolla puhuja toistaa jonkin osan keskustelukumppanin edellä esittämästä vuorosta varmistuakseen siitä, että on kuullut tai ymmärtänyt oikein (a) (myös » § 1683). Tarkistuskysymys ei ole välttämättä samassa sijamuodossa kuin lauseke, joka kysymyksessä toistetaan (b).
S: | Ja sit siin on ovessa semmonen et ku painaa siit ni sit siin on niinku automaattisummeri. |
V: | Automaattisummeri. |
S: | Joo. (p) |
S: | No minkähintasta ja minkälaisia määriä te ootte muut ottan |
V: | No itsekukin ottaa mitä ottaa |
S: | Nii mitä tarvitsee ni, |
V: | Mi↑nä otan sellasen ison se on kakstoista kiloo semmoseen isoon ämpäriin yleensä menee. |
S: | Ihan tämmönen normaalikokonen ämpäri. Joo nii | [just |
V: | [Nii ei mi↑kään pieni | |
vaan tavallinen semmonen niinku siivousämpäri. (p) |
Jatkokysymys voi sisältää pelkän lausekkeen tai sellaisen, jonka aloittaa partikkeli entä tai mites (» § 1029, 1033). Jatkokysymys on varsinkin kysymyslistoissa myös ilman partikkelia (c).
L: | ↑Onko turvotuksia, |
P: | Ei o. |
L: | rintakipuja, |
P: | ↑ei o. (P) |
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Nominien vartalot ja taivutustyypit
§ 64 Nominien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 65 Yksivartaloiset vokaaliloppuiset nominit
§ 66 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa lyhyt vokaali
§ 67 Yksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
§ 68 Kaksivartaloiset nominit: vokaalivartalossa pitkä vokaaliaines
Verbien vartalot ja taivutustyypit
§ 71 Verbien yksi- ja kaksivartaloisista taivutustyypeistä
§ 72 Taivutustyypit ja kertoa-tyypin verbien taivutus
§ 73 Saada-tyypin verbien taivutus
§ 74 Tulla- ja nousta-tyyppisten verbien taivutus
§ 75 VtA-loppuisten verbien taivutus: hypätä, häiritä, kyetä
Päätteiltään vaihtelemattomat sijat
§ 84 Monikon genetiivin -en: koirien, talojen, lupauksien
Monitavuisten sanojen monikon genetiivi ja partitiivi
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Vuoro ja lausuma toiminnallisina kokonaisuuksina
Reaaliaikainen lause ja muu lausuma
Lauseen jatkuminen yli vuoron rajan
Lausuma puhujien yhteistuotoksena
§ 1025 Vuoron aloittamisen merkityksestä
§ 1026 Vuoronalkuisten ainesten keskinäisestä järjestyksestä
Vuoronalkuiset partikkelityypit
§ 1027 Yleistä vuoronalkuisista partikkeleista
Uuden tiedon vastaanottaminen: ai, jaa, jaaha
Uuden puheenaiheen nostaminen esille: mite(n)s; kuule
Lisäävät vuoronalkuiset lausumapartikkelit ja, et(tä), eli, entä(s)
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet