Asetelma 18 esittää vartalonvaihtelun konditionaalissa. Verbin vartalovokaali A säilyy isi-tunnuksen edellä (anta-isi). Pitkään AA-vokaaliin päättyvissä supistumaverbien vartaloissa vokaali lyhenee (hyppä-isi » § 52), muissa supistumavartaloissa lopun vokaaliyhtymä säilyy konditionaalin tunnuksen edellä (rupea-isi, katoa-isi-t, kerkiä-isi-mme, halua-isi-n). Kuitenkin puhutussa kielessä loppuvokaali voi kadota eA‑, OA- ja UA-loppuisista supistumavartaloista, jolloin vartalon lopussa on vain vokaaliyhtymän alkukomponentti (rupe-is, kato-isi-t, halu-isi-n » § 116 ryhmä g).
| A : A | aja- : aja-isi | elä- : elä-isi |
| kannatta- : kannatta-isi | käsittä- : käsittä-isi | |
| A : ∅ | hakkaa- : hakka-isi | pelkää- : pelkä-isi |
| A : A ~ ∅ | lohkea- : lohkea-isi ~ (puhek.) lohke-is(i) | repeä- : repeä-isi ~ (puhek.) repe-is(i) |
| halua- : halua-isi ~ (puhek.) halu-is(i) | ||
| A : A | kutia- : kutia-isi | selviä- : selviä-isi |
Superlatiivissa A-vartaloisten adjektiivien vartalon loppuvokaalin pääedustuma on kato (» asetelma 19). Vartalo voi kuitenkin joskus olla monikkovartalon vaikutuksesta myös O:llinen, esim. superlatiivi räväk-in ~ räväkö-in, kivin ~ kivoin, tiukin ~ tiukoin (» § 300; vrt. mon. räväköissä ~ räväkissä, kivoissa, tiukoilla ~ tiukilla).
| a : ∅ : o | halva- | halv-in | halvo-i- |
| tiuka- | tiuk-in | tiuko-i- | |
| a : ∅ ~ o : o | kiva- | kiv-in ~ kivo-in | kivo-i- |
| ä : ∅ : ∅ | selvä- | selv-in | selv-i- |
| tyhmä- | tyhm-in | tyhm-i- | |
| A : ∅ ~ O : ∅ ~ O | napaka- | napak-in ~ napako-in | napako-i- |
| räväkä- | räväk-in (~ räväkö-in) | räväkö-i- (~ räväk(k)-i-) |
Huom. Superlatiivin nominatiivi ja monikon instruktiivi ovat useimmilla adjektiiveilla samanlaiset, esim. selvin ero – selvin sanoin, mutta joillakin instruktiivi on o:llinen, esim. Tämä mekko oli halvin vrt. Elokuva oli tehty halvoin trikein.
Edellinen pykälä