Asetelma 18 esittää vartalonvaihtelun konditionaalissa. Verbin vartalovokaali A säilyy isi-tunnuksen edellä (anta-isi). Pitkään AA-vokaaliin päättyvissä supistumaverbien vartaloissa vokaali lyhenee (hyppä-isi » § 52), muissa supistumavartaloissa lopun vokaaliyhtymä säilyy konditionaalin tunnuksen edellä (rupea-isi, katoa-isi-t, kerkiä-isi-mme, halua-isi-n). Kuitenkin puhutussa kielessä loppuvokaali voi kadota eA‑, OA- ja UA-loppuisista supistumavartaloista, jolloin vartalon lopussa on vain vokaaliyhtymän alkukomponentti (rupe-is, kato-isi-t, halu-isi-n » § 116 ryhmä g).
| (a)a-vartalot | (ä)ä-vartalot | |
| A : A | aja- : aja-isi | elä- : elä-isi |
| kannatta- : kannatta-isi | käsittä- : käsittä-isi | |
| Supistumaverbi: | ||
| A : ∅ | hakkaa- : hakka-isi | pelkää- : pelkä-isi |
| A : A ~ ∅ | lohkea- : lohkea-isi ~ (puhek.) lohke-is(i) | repeä- : repeä-isi ~ (puhek.) repe-is(i) |
| halua- : halua-isi ~ (puhek.) halu-is(i) | ||
| A : A | kutia- : kutia-isi | selviä- : selviä-isi |
Superlatiivissa A-vartaloisten adjektiivien vartalon loppuvokaalin pääedustuma on kato (» asetelma 19). Vartalo voi kuitenkin joskus olla monikkovartalon vaikutuksesta myös O:llinen, esim. superlatiivi räväk-in ~ räväkö-in, kivin ~ kivoin, tiukin ~ tiukoin (» § 300; vrt. mon. räväköissä ~ räväkissä, kivoissa, tiukoilla ~ tiukilla).
| Vartalo | Superlatiivi | Monikko | |
| a : ∅ : o | halva- | halv-in | halvo-i- |
| tiuka- | tiuk-in | tiuko-i- | |
| a : ∅ ~ o : o | kiva- | kiv-in ~ kivo-in | kivo-i- |
| ä : ∅ : ∅ | selvä- | selv-in | selv-i- |
| tyhmä- | tyhm-in | tyhm-i- | |
| A : ∅ ~ O : ∅ ~ O | napaka- | napak-in ~ napako-in | napako-i- |
| räväkä- | räväk-in (~ räväkö-in) | räväkö-i- (~ räväk(k)-i-) |
Huom. Superlatiivin nominatiivi ja monikon instruktiivi ovat useimmilla adjektiiveilla samanlaiset, esim. selvin ero – selvin sanoin, mutta joillakin instruktiivi on o:llinen, esim. Tämä mekko oli halvin vrt. Elokuva oli tehty halvoin trikein.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Suomen kielen vokaalijärjestelmä
Suomen kielen konsonanttijärjestelmä
§ 3 Konsonantit ja niiden jaottelu
§ 4 Ääntötapa ryhmittelyperusteena
§ 41 Mitä astevaihtelu on? Astevaihtelun tyypit
§ 42 Suora ja käänteinen astevaihtelu
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä