Disjunktiivisten konjunktioiden tai ja joko – tai tapauksessa sekä kongruointi että kongruoimattomuus ovat mahdollisia. Niiden välillä on nähtävissä seuraava tulkintaero: Kun konjunktio tai kannattaa listaavaa merkitystä ’nämä kaksi esimerkkeinä’, kyseessä eivät ole toisensa poissulkevat vaihtoehdot ja verbi on monikollinen (a). Kun sen sijaan verbi on yksiköllinen, tai saa eksklusiivisen ’joko – tai’ ‑tulkinnan (b).
Kun subjektina on rinnasteinen lauseke, jonka osia yhdistää konjunktio eli, verbi voi kongruoida kumman tahansa osan kanssa (c).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Sijamuotojen syntaksia ja semantiikkaa
Subjektin ja predikaatin kongruenssi
§ 1268 Persoonakongruenssin ala ja pronominien käyttö
§ 1269 Kolmas vs. ensimmäinen ja toinen persoona
§ 1270 Kongruenssi ja sen puute eri lausetyypeissä
Kongruenssi verbin liittomuodoissa
§ 1294 Possessiivikongruenssi erityyppisissä lausekkeissa
§ 1295 Possessiivisuffiksi ilman pronominia
Possessiivikongruenssi ja possessiivisuffiksin refleksiivinen käyttö
Possessiivikongruenssi infiniittisissä rakenteissa ja teonnimissä
Passiivi ja passiivimaiset rakenteet
Kielto ja kielteiset ilmaukset