Määritysyhdyssanoihin kuuluu kahdenlaisia yhdysadjektiiveja:
Kumpikin ryhmä on karttuva. Määriteosa on yleensä nominatiivissa tai genetiivissä; genetiivialkuiset vaihtelevat vastaavan adjektiivilausekkeen kanssa. Runsaasti yhdysadjektiiveja on myös summayhdyssanoissa (» § 432 – 433), ja adjektiivikäyttöä on lisäksi yhdyspartisiipeilla (» § 429) sekä bahuvriihiyhdyssanoilla, esim. vääräleuka savolainen (» § 424).
Yleisimpiä yhdysadjektiiveja ovat (i)nen-edusosaiset. Niissä on yleensä suhteutusadjektiivi (a), joka vaatii oheensa genetiivimuotoisen seuralaisen (» § 270, 609, 613 – 614). Tällaisilla rakenteilla on taipumus esiintyä yhdyssanana etenkin kun alkuosana on adjektiivi tai numeraali.
Nominatiivimuotoisen tai taipumattoman määriteosan sisältävät (i)nen-yhdysadjektiivit (b) taas ovat yleensä johdoksia yhdyssanoista tai kaksisanaisista lausekkeista (myös » § 273 – 275).
Edusosana voi myös olla genetiivialkuun liittyvä lainen- tai moinen-aines, joka ilmaisee kaltaisuutta (jonkinlainen, samanlainen, pirunmoinen). Ne esiintyvät myös kiteytyneiden proadjektiivien osana (tällainen, millainen, semmoinen). Lisäksi on (n)lainen-loppuisia moderatiivisia adjektiiveja, esim. heikonlainen (» § 294 huom.).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit
Määriteosa genetiivissä tai nominatiivissa
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Perussubjekti, e-subjekti ja genetiivisubjekti
Partitiivi ja nominatiivi subjektissa
Subjektin sija ja kvantitatiivinen määräisyys
Genetiivi ja muut subjektin sijat nesessiivirakenteessa
Transitiivisuus ja objektin semantiikka
Partitiivi- ja totaaliobjektin oppositio
§ 930 Yleiskatsaus: milloin partitiivi, milloin muu sija
Nominatiivi, genetiivi ja akkusatiivi totaaliobjektin sijana
Hallitsevan lauseen vaikutus infinitiivin objektin sijaan
Infiniittisen rakenteen objektin sijan itsenäinen määräytyminen
Subjektin laadusta riippuva predikatiivin sija
§ 946 Yleiskatsaus nominatiivin ja partitiivin valintaan
Ekvatiivilause ja jäännöksetön predikatiivi
Muodoltaan vaihtelematon predikatiivi
Partitiivi pronominipredikatiivin sijana
Subjektiton ja asiaintilaa luonnehtiva predikatiivi
Adverbiaalien morfologisia ja syntaktisia ominaisuuksia
Adverbiaali täydennyksenä ja määritteenä
§ 961 Valenssin tai lausetyypin mukaiset adverbiaalit
Lauseessa useampi saman merkitysryhmän adverbiaali
Suhdesääntö ja adverbiaalin tulkinta
§ 966 Suuntaisen adverbiaalin tulkinta: Se meni ~ panin sen ulos
§ 967 Olopaikan adverbaalin tulkinta: Kannan mehua lasissa pihalla
Objektinsijainen määrän adverbiaali eli osma
Essiivisijainen predikatiiviadverbiaali
§ 975 Subjektia luonnehtimassa: istua väsyneenä, toimia sijaisena
§ 976 Abstrakti: Ongelmana on..., Laajemmin tarkasteltuna se...
Adverbiaalien merkitystehtäviä
§ 988 Merkitykset tapa, keino, väline, määrä
Tekijän ilmaiseminen adverbiaalilla
Syy- ja ehtosuhteen adverbiaalit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet