Määritysyhdyssanoihin kuuluu kahdenlaisia yhdysadjektiiveja:
Kumpikin ryhmä on karttuva. Määriteosa on yleensä nominatiivissa tai genetiivissä; genetiivialkuiset vaihtelevat vastaavan adjektiivilausekkeen kanssa. Runsaasti yhdysadjektiiveja on myös summayhdyssanoissa (» § 432 – 433), ja adjektiivikäyttöä on lisäksi yhdyspartisiipeilla (» § 429) sekä bahuvriihiyhdyssanoilla, esim. vääräleuka savolainen (» § 424).
Yleisimpiä yhdysadjektiiveja ovat (i)nen-edusosaiset. Niissä on yleensä suhteutusadjektiivi (a), joka vaatii oheensa genetiivimuotoisen seuralaisen (» § 270, 609, 613 – 614). Tällaisilla rakenteilla on taipumus esiintyä yhdyssanana etenkin kun alkuosana on adjektiivi tai numeraali.
Nominatiivimuotoisen tai taipumattoman määriteosan sisältävät (i)nen-yhdysadjektiivit (b) taas ovat yleensä johdoksia yhdyssanoista tai kaksisanaisista lausekkeista (myös » § 273 – 275).
Edusosana voi myös olla genetiivialkuun liittyvä lainen- tai moinen-aines, joka ilmaisee kaltaisuutta (jonkinlainen, samanlainen, pirunmoinen). Ne esiintyvät myös kiteytyneiden proadjektiivien osana (tällainen, millainen, semmoinen). Lisäksi on (n)lainen-loppuisia moderatiivisia adjektiiveja, esim. heikonlainen (» § 294 huom.).
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Adverbijohdokset ja muut päätteelliset adverbit
Määriteosa genetiivissä tai nominatiivissa
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet