UttA-johtiminen verbi on varsin yleisesti muodostettavissa monitavuisista A- ja e-vartaloisista verbeistä sekä AA-vartaloisista supistumaverbeistä. Lisäksi johdin ‑UttA- voi liittyä joihinkin eA-, ee- ja AA-vartaloisiin nomineihin. (» § 318 asetelma 77.) UttA-johdostyyppiin kuuluu runsaat 400 sanakirjalekseemiä, ja tyyppi on karttuva.
Kantana on monitavuisten A- ja e-vartaloisten verbien heikko vokaalivartalo, jonka lyhyt loppuvokaali jää pois johtimen U-aineksen tieltä (kuljet-utta-a, raken-n-utta-a, kävel-yttä-ä, huris-utta-a). Supistumaverbien ja nominien vartalo puolestaan on vahva-asteinen, ja sen lopun pitkä vokaaliaines lyhenee johtimen edellä muodostaen U:n kanssa vokaaliyhtymän tai diftongin (hina-utta-a, kehrä-yttä-ä; vapa-utta-a, neste-yttä-ä, nope-utta-a).
Huom. Johtimena on pelkkä ‑ttA- silloin, kun sitä edeltävä U-aines kuuluu johdoksen kantavartaloon kuten verbeissä huku-tta-a, huolestu-tta-a, lamaannu-tta-a, läkähdy-ttä-ä. Joskus on kuitenkin epäselvää, onko kyseessä UttA- vai ttA-johdos, kun kantasanavaihtoehtoina ovat A- ja U-vartaloinen verbi, esim. hidast=u=tta-a (< hidastaa ~ hidastua), sisäll=y=ttä-ä, valmist=u=tta-a; käyttöyhteydessään johdos voi assosioitua selvemmin toiseen mahdollisista kantaverbeistä.
Edellinen pykälä