UttA-johtiminen verbi on varsin yleisesti muodostettavissa monitavuisista A- ja e-vartaloisista verbeistä sekä AA-vartaloisista supistumaverbeistä. Lisäksi johdin ‑UttA- voi liittyä joihinkin eA-, ee- ja AA-vartaloisiin nomineihin. (» § 318 asetelma 77.) UttA-johdostyyppiin kuuluu runsaat 400 sanakirjalekseemiä, ja tyyppi on karttuva.
Kantana on monitavuisten A- ja e-vartaloisten verbien heikko vokaalivartalo, jonka lyhyt loppuvokaali jää pois johtimen U-aineksen tieltä (kuljet-utta-a, raken-n-utta-a, kävel-yttä-ä, huris-utta-a). Supistumaverbien ja nominien vartalo puolestaan on vahva-asteinen, ja sen lopun pitkä vokaaliaines lyhenee johtimen edellä muodostaen U:n kanssa vokaaliyhtymän tai diftongin (hina-utta-a, kehrä-yttä-ä; vapa-utta-a, neste-yttä-ä, nope-utta-a).
Huom. Johtimena on pelkkä ‑ttA- silloin, kun sitä edeltävä U-aines kuuluu johdoksen kantavartaloon kuten verbeissä huku-tta-a, huolestu-tta-a, lamaannu-tta-a, läkähdy-ttä-ä. Joskus on kuitenkin epäselvää, onko kyseessä UttA- vai ttA-johdos, kun kantasanavaihtoehtoina ovat A- ja U-vartaloinen verbi, esim. hidast=u=tta-a (< hidastaa ~ hidastua), sisäll=y=ttä-ä, valmist=u=tta-a; käyttöyhteydessään johdos voi assosioitua selvemmin toiseen mahdollisista kantaverbeistä.
Copyright © Kotimaisten kielten tutkimuskeskus 2008.
Liitepartikkelit ja syntagmaattiset sulaumat
§ 174 Yleistä substantiivijohdosten tyypeistä
Ominaisuudennimet: kuum-uus, velje-ys
§ 175 Ominaisuus käsitteenä: UUs-sanojen ominaisuuksia
§ 176 Muita UUs-sanojen merkityksiä: heikkous, teollisuus
§ 177 Pitkä vs. lyhyt U: korkeus ja ohuus
§ 178 Mitä U:n edellä: kauneus, alttius, lapsuus, katoavaisuus
Paikkaa ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
Yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä ja muotteja
§ 189 Yksilöä ilmaisevat monentyyppiset johdokset
Muita substantiivien johdostyyppejä ja muotteja
harja-s, neljänne-s, kylj-ys, kerr-os
Affektisia johdostyyppejä ja muotteja
§ 206 Mitä affektisuudella tarkoitetaan sananmuodostuksessa?
pal-ikka, mets-ikkö, lituska, rotisko
Verbikantaiset substantiivijohdokset
Teonnimet ja teon tuloksen nimet
§ 232 Us-sanojen keskeiset tyypit: lakkautus, rynnistys
§ 233 Tyyppi avata : avaus: muodostuksen ja käytön rajoituksia
§ 260 Yleistä adjektiivien johtamisesta
§ 261 Laaja johdostyyppi ja sen alatyypit
§ 262 nen-sanojen sanaluokka ja suhde kantasanaan
lika-inen, teräks-inen, autta-vainen
§ 264 Merkityksenä yleensä kuuluvuus, kantana substantiivi
§ 265 Lisää nen-adjektiivien merkityssuhteista
§ 266 Partisiippiin perustuvat vAinen-sanat
Vierasperäiset: aktiivinen, konventionaalinen
Täydennyksen tai määriteosan saavat: näköinen, paksuinen
§ 269 Epäitsenäisten nen-sanojen tyyppejä
§ 270 Vasaran muotoinen ja muut suhteutusadjektiivien tyypit
§ 284 Pienempiä kuuluvuutta ilmaisevien johdosten tyyppejä
Karitiivijohdokset: hyödy-tön, pala-maton
Muita adjektiivien johdostyyppejä ja muotteja
Järjestysluvut: viide-s, neljä-s-kymmene-s
Partisiipit: otta-va, ote-ttava, otta-nut, ote-ttu, otta-ma(ton)
Komparaatiojohdokset: iso-mpi, iso-in, iso-mm-in, yl-impä-nä
Verbikantaiset muuttamisjohdokset
Nominikantaiset muuttamisjohdokset
Verbikantaiset muuttumisjohdokset
Nominikantaiset muuttumisjohdokset
Yleistä sanaluokista ja lausekerakenteesta
Komparaatioadjektiivit ja ‑adverbit
Post- ja prepositiot eli adpositiot
Lauseen ominaisuudet, lausemaisuus ja lausetyypit
Lisäykset lauseen ja muun lausuman osina
Rinnasteiset rakenteet ja niiden merkitysvastineet
Adverbiaalilauseet ja niiden merkitysvastineet
Edellinen pykälä